Urusei Yatsura 2: Beautiful Dreamer (1984)

Pom! Edellisessä arvostelussani perkasin Mamoru Oshiin ohjausdebyyttiä Urusei Yatsura: Only You ja manasin sen yleistä sekavuutta ja hankalaa seurattavuutta sarjaa tuntemattomalle. Aikoinaan kyseinen elokuva oli kuitenkin sen verran yleisön ja tuotantoportaan mieleen, että sille päätettiin tehdä jatkoa ja Oshiille annettiin tällä kertaa täysin vapaat kädet tehdä mitä tahtoo. Lopputuloksena syntyi varsin ohjaajansa näköinen elokuva, joka edeltäjästään eroten on kerännyt vuosien varrella ylistystä ja päässyt useille parhaiden anime-elokuvien listoille eri medioissa. Jotain tämän maineesta kai kertoo, että tämä on julkaistu ihan Suomessa asti.

Jos Urusei Yatsura ei ole ennestään tuttu eikä edellinen arvosteluni ole vielä luettu, niin tässä koko sarjan juoni pähkinänkuoressa: Sarjan alussa sähläri ja lukiolainen nimeltä Ataru Moroboshi kosii erehdyksessä avaruusprinsessa Lumia vaimokseen. Lum muuttaa Atarun vanhempien luokse asumaan ja alkaa käydä samaa koulua Atarun kanssa, mistä seuraa kaikenlaisia hassuja tilanteita ja hömppäkomediaa. Jos Rumiko Takahashin muu tuotanto on tuttua, niin tämä on juurikin sitä samaa sarjaa. Tämän enempää tietoutta ei oikeastaan Beautiful Dreamerin katsomiseen sitten tarvitsekaan, joten pelko pois.

Tämän elokuvan tarinaa on vähän vaikeaa selkeästi kuvailla, mutta yritän parhaani. Beatiful Dreamerin tarina alkaa, kun Atarun ja Lumin koulussa valmistaudutaan tuleviin juhlallisuuksiin. Jossain vaiheessa yksi opettajista hämmentyy huomattuaan, ettei seuraava päivä tunnu koskaan tulevan, vaan kokonainen kaupunki on kuin juuttunut jonkinlaiseen aikasilmukkaan ja sama päivä vain toistuu toistumistaan. Tämän enempää en tarinaa avaa, mutta koko jutun idea piilee siinä, että Mamoru Oshii on käytännössä hylännyt koko alkuperäissarjan pöhkön huumorin ja kehää kiertävät söpöt pikku tarinat ja lähtenyt tekemään itsensä näköistä visaista filosofista mysteeritarinaa, jossa pannaan aika-avaruus ja katsojan mielikuvitus oikein kunnolla solmuun.

Sanoisin, että jo aivan ensimmäisistä kuvista ja dialoginpätkistä lähtien on päivänselvää, että tämä on jotain aivan muuta kuin se edellisen osan räpellys. Tämä jopa esittelee keskeisiä hahmoja kunnolla, dialogi kuulostaa huolella kirjoitetulta ja tarinassa on kahjoimmillaankin selkeä punainen lanka ja pituuttakin on sopivasti vähemmän kuin edellisessä osassa. Muutamassa kohtaa huomasin jopa hymähteleväni käsiksen pikkunokkeluudelle. Tästä löytyy vielä yllättävän paljon nättejä hiljaisempia ja tunnelmallisempiakin kohtauksia, jollaisia alkuperäissarjassa ei yleensä nähdä ollenkaan.

Eniten tässä pistää silmään animaation taso, joka on parantunut huomattavasti sitten Only Youn halvakon televisioanimaation. Tässä on muutamassa kohtaa jopa pitempiäkin pätkiä liikkuvan kameran käyttöä sekä kaikenlaista perspektiiveillä ja visuaalisilla paradokseilla leikittelyä, mistä ainakin itse nautin huomattavasti. Normaalistihan liikkuvia kameroita ei animaatioissa paljoa nähdä, koska niiden toteuttaminen on huomattavan vaikeaa ja vaatii helposti monikymmenkertaisen työmäärän staattisiin otoksiin nähden. Hienoa työtä.

Oma omituinen ensikosketukseni tähän elokuvaan oli joskus 2000-luvun alkupuolella vaihtaessani ajatuksia toisen animeharrastajan kanssa ja minua varoitettiin (!) katsomasta tätä elokuvaa, koska tämä on niin ”sekava” ja ”hullu”. Myöhemmin löysin tämän vielä Leffatykistä ja näin, että tämä on saanut tosi huonot pisteytykset, joten jätin tämän näihin päiviin asti katsomatta. Katsoin tämän sitten eilen ja tiedättekös mitä? Tämähän on oikeasti todella hyvä elokuva, miljoona kertaa parempi kuin se ensimmäinen ja pienestä keskivaiheen hapuilusta huolimatta se nousi helposti yhdeksi omista animesuosikeistani. On tämä hyvä elokuva; sanoisin jopa, että Beautiful Dreamer on pienimuotoinen kasarihelmi, joka sopii katsastaa jos tällaisista elokuvista vain sattuu pitämään. Joka muuta väittää, menkööt itseensä. Pom!

Arvio: 4.5/5

URUSEI YATSURA: BYUTIFURU DORIMA, 1984 JapanI
Tuotanto:-
Ohjaus: Mamoru Oshii
Käsikirjoitus: Mamoru Oshii
Näyttelijät: Akira Kamiya, Fumi Hirano, Kazuko Sugiyama, Toshio Furukawa