On jälleen aika Mamoru Oshiin ja Kerberoksen. Edellisessä osassa totalitaarisen Japanin kovaotteisen Kerberos-kaartin entinen upseeri Koichi palasi entiseen kotikaupunkiinsa ja joutui Kim Jong-iliä muistuttavan uuden turvallisuuspäällikön jahtaamaksi. Meno oli sanalla sanoen aika surrealistista ja taatun kahelia, eli hyvää. Elokuvan ehkä legendaarisimmassa kohtauksessa ammuttiin miimikoita konekiväärillä seulaksi. Lopussa törmättiin myös salaperäiseen punanuttuiseen naiseen, joka tulee vastaan myös trilogian päätösosassa The Wolf Brigade.
Stray Dog: Kerberos Panzer Cops on Oshiin Kerberos-trilogian keskimmäinen ja kronologisesti ensimmäinen osa, joka kertoo tarinan Kerberos-kaartin lakkautuksen ja edellisen elokuvan alun väliseltä ajalta. Inui-niminen entinen Kerberoksen sotilas matkaa Taiwaniin etsimään entistä johtajaansa, Koichia. Tälläkään kertaa ei kyse ole markkinoinnista ja mielikuvista huolimatta mistään militääriscifistä vaan ensisijaisesti eksistentiaalisesta road moviesta. Inui on väännös japanin koiraa tarkoittavasta sanasta ja sillä viitataan tässä kodittomaan kulkukoiraan.
Mamoru Oshiille on annettava tunnustusta siitä, ettei mies ainakaan koskaan ole ollut kovinkaan ennalta-arvattava tekijämies. Kerberos-saagan ensimmäinen osa oli yhdistelmä David Lynchiä, film noiria ja japanilaista hullua neroutta alusta loppuun, näiden välillä ilmestynyt Patlabor: The Movie taas äärimmäisen realistista ja pikkutarkkaa scifiä. Tällä kertaa kyse on ensisijaisesta visuaalisesta tripistä, jossa turha dialogi on jätetty lähes täysin pois. Pääosa tästä on käytännössä pelkkää juonetonta kameratyöskentelyä Taiwanin kaduilla ja kuppiloissa Kenji Kawain mystisen kauniin syntikkamusiikin soidessa taustalla. Itse uskon, että kyseessä on eräänlainen kerronnallinen kokeilu ja samaa toimivaksi todettua kaavaa sekä osaa tämän elokuvan otoksista hyödynnettiin ahkerasti sitten miehen seuraavissa elokuvissa Patlabor 2: The Movie ja Ghost in the Shell.
Edeltäjästään poiketen tässä on myös ihan oikea toimintakohtauskin, jollaista yleisö kaipasi jo edellisessä elokuvassa. Kyseessä on Inuin kymmenminuuttinen taistelu vanhoja ystäviämme miimikoita vastaan hylätyssä rakennuskompleksissa. Kuten koko muukin elokuva, myös tämä on erinomaisen hienosti kuvattu ja leikattu; samoin Kenji Kawain musiikit pääsevät tässä oikein kunnolla oikeuksiinsa. Kyseinen toimintapätkä ei oikeastaan sovi juurikaan muuhun elokuvaan, mutta eipä voi valittaa kun hyvää tarjotaan.
Stray Dog: Kerberos Panzer Cops on pohjimmiltaan sen verran minimalistinen elokuva, ettei tästä pysty kauhean pitkää epistolaa kirjoittamaan. Uskon, että suurin osa yleisöstä pitää tätä pelkästään pitkäveteisenä ja hitaana viimeistä varttia lukuun ottamatta. Itse pidin nimenomaan elokuvan hitaasta ja tunnelmallisesta kerronnasta, kuvauksesta ja musiikista. Stray Dog: Kerberos Panzer Cops kuuluu omissa kirjoissani ehdottomasti Oshiin parhaisiin teoksiin ja on ehkäpä toistaiseksi näkemistäni miehen näytellyistä elokuvista oma suosikkini Avalonin ja The Red Spectaclesin kanssa.
Arvio: 4.5/5
Arvio: 4.5/5
JIGOKU NO BANKEN: KERUBERSU, 1991 Japani
Tuotanto: Sumiaki Ueno, Daisuke Hayashi
Ohjaus: Mamoru Oshii
Käsikirjoitus: Mamoru Oshii
Näyttelijät: Eaching Sue, Shigeru Chiba, Takashi Matsuyama, Yoshikazu Fujiki
Tuotanto: Sumiaki Ueno, Daisuke Hayashi
Ohjaus: Mamoru Oshii
Käsikirjoitus: Mamoru Oshii
Näyttelijät: Eaching Sue, Shigeru Chiba, Takashi Matsuyama, Yoshikazu Fujiki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.