lauantai 8. helmikuuta 2020

The Mystery of the Leaping Fish (1916)


Tyypillisesti kuunnellessa tai lukiessa satunnaisen vastaan astuvan keskivertokansalaisen mietteitä tällaisista todella vanhoista leffoista, mielipide yleensä kääntyy sellaisen tylsän ja riskittömän mummoviihteen suuntaan – siis sellaiseen konservatiiviseen maalaisromantiikkaan, joka tuskin nykypäivänä ketään jaksaisi hetkauttaa. Tulevan supertähti Douglas Fairbanksin vallattomien nuoruusvuosien keskivertokansalaiselle vieras tuotanto tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen siihen päräyttävämpään ja vähemmän korrektiin puoleen vanhasta Hollywoodista, jota iän karttuessa herrasmieheksi eheytynyt Fairbanks itsekin tiettävästi vähän häpeili.
Nykyisin jonkinasteista kulttisuosiota nauttiva The Mystery of the Leaping Fish oli alkuaikojen Fairbanksin harvoja kokeiluja komedialyhäreiden jalon taiteen parissa. Sen hupaisa tarina parodioi suoraan aikansa suosittuja salapoliisiromaaneja – etenkin Sherlock Holmesia, jonka tavoin tekoviiksien ja -parran taakse naamioituneen Fairbanksin tulkitsema salapoliisi ”Coke Ennyday” imaisee nenäänsä kokaiinia, oopiumia, jalkatalkkia ja muita aikansa suosittuja huimausaineita sellaiseen tahtiin, että Tony Montanakin jäisi toiseksi. Hämmentävästi aina tweed-takin povarissa mukana kulkemat piristeet toimivat lopulta myös aseena ilkeitä rikollisia vastaan.

Muistan nähneeni The Mystery of the Leaping Fishin ensimmäistä kertaa muuassa ulkoilmanäytöksessä Turussa, eikä nyt katsomani versio vastannut näkemääni kuin ehkä osittain. Ilmeisesti turkulaisessa näkemyksessä oli lyhennetty etenkin alun tylsähköjä rantakohtauksia sekä lisätty muutamia selventäviä välitekstejä, mutta ainoastaan jälkimmäinen puolikas eteni täsmälleen kuten alitajunnassani uumoilin. Toisaalta muistikuvani juuri tuosta alkupäästä lieneekin vähän sumennut, sillä kyseessä on ensimmäisen kymmenisen minuutin edestä varsin pitkäveteistä ja unohdettavaa menoa varsinaiseen kliimaksiin verrattuna.
Mikäli lyhärin omituisen huoleton suhtautuminen kovia huumeita kohtaan kuumottaa mieltä, kannattaa muistaa, ettei tämän tekoaikaan vielä tunnettu erillisiä kieltolakeja tai myöhempää tiukkaa elokuvasensuuria. Yleisön asenteet huimausaineita kohtaan noin yleensä olivatkin vielä 1910-luvulla varsin suvaitsevia ja vilpittömän uteliaita, sillä niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ongelmia ei kaiketi vielä täysin ymmärretty. Tekoaikansa asenteiden lisäksi Leaping Fish tarjoaa tosin myös mielenkiintoista ajankuvaa viime vuosisadan alun amerikkalaisten suurkaupunkien kujilta, joilla kulki vielä näihin aikoihin hevosrattaitakin autojen seassa.
Kiehtova lyhäri. Kiehtovaa, sano.


Arvio: 4/5


THE MYSTERY OF THE LEAPING FISH, 1916 USA
Ohjaus: 
John Emerson
Käsikirjoitus: 
Anita Loos, Tod Browning
Näyttelijät: 
Allan Sears, Bessie Love, Douglas Fairbanks, Tom Wilson

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.