20,000 Leagues Under the Sea (1916)

Ehkä kuvittelen vain omiani, mutta näitä vanhoja mykkiä klassikoita selatessa on tuntunut itselleni kehittyneen etukäteen mieleni tietoisempaa puoliskoa hämähäkkivaiston tavoin varoittava intuitio näiden yksittäisten merkkiteosten asemaan nostettujen yksilöiden suhteen. Nyt käsillä olevan Jules Vernen klassikkoromaaniin perustuvan varhaisen tieteisseikkailun kohdalla viisarini värähti jo lähtökohtaisesti Richterin asteikon verran täysin väärään suuntaan: kyseessähän nimittäin on ”klassikko”, jota muistetaan aina kehua innovatiivisuudestaan ja merkityksestään alalla, mutta jota kukaan ei ole tainnut koskaan oikeasti katsoa alusta loppuun saati sitten arvostella. Tämän on pakko olla harvinaisen tylsä leffa.

Käydään nyt kuitenkin lyhyehkösti läpi juoni ennen kuin paljastan totuuden. Siihen saakka voitte arvuutella mielessänne, mille kannalle itse päädyn. 20,000 Leagues Under the Sea on tarina kapteeni Nemon sukellusveneen matkassa käydystä amerikkalaisesta seikkailusta maailman merillä ja paratiisimaisilla autiosaarilla. Välissä väläytellään flashbackejä Nemon itsensä menneisyydestä ja kohdataan tämän kadonnut tytär sekä arkkivihollinen, jolle isäukko on vannonut kostoa tämän menneistä konnantöistä.

Valmis? Okei, täältä pesee…

Hahhahaa! Kunpa tietäisittekin miten ajansyömä ja pitkäveteinen teos 20,000 Leagues Under the Sea oikeasti onkaan! Pituutta tällä yli satavuotiaalla seikkailulla on mittaa melkein täydet kaksi tuntia, mutta kerronta on pitkälti 1910-luvun alkupään lyhäreiden tasoa, eli varsin kankeaa näin kunnianhimoiseen megaspektaakkeliin, mitä osaltaan selittänee tämän vuosikausia kestänyt vaativa ja kallis tuotantoprosessi. Ensi-illan aikaan varsinainen pitkään hautunut tarinankerronnallinen ydinsisältö olikin sitten jo jäänyt jonkin verran ajastaan jälkeen. Näin siis ihan harmiksi, sillä tällaista Hollywoodin pioneerivuosien klassikkoteosta olisi oikeasti halunnut vilpittömästi vain rakastaa.

Jos joku nyt jaksoi lukea tätä sepustusta näinkin pitkälle, niin mainittakoon vielä lyhyesti kapteeni Nemon esittelemiä muutamia erikoistehoste- ja kuvaustekniikan ammoisia innovaatioita, kaikkein merkittävimpänä luonnollisesti vedenalaisen kuvauksen ja aikansa viimeisimmän sukellustekniikan parissa suoritetut uraauurtavat kokeilut, joissa hyödynnettiin tiettävästi erilaisia peili- ja periskooppiviritelmiä vesitiiviiden kamerarakenteiden sijaan. Vedenalaiset kohtaukset jouduttiinkin teknisistä syistä kuvaamaan Bahamalla, josta löytyi tarkoitukseen sopivaa poikkeuksellisen kirkasta vettä. Kuvauksia varten rakennettiin ihan oikea kulissisukellusvenekin!

Henkilökohtaisesti en siis lähdekään suosittelemaan tätä uraauurtavaa mykkävuosien klassikkoa kenellekään niinkään erityisen pätevänä viihteenä, ainoastaan tärkeänä palana elokuvan ja erikoistehosteosaamisen varhaisvuosien historiaa, joka joko sytyttää ihan sellaisenaan tai sitten ei. Pienenä historiallisena oheistriviana tämän on vielä tuottanut muuan Universal Film -niminen pikkupulju, josta kehittyi sittemmin nykyinen Universal Picturesina tunnettu mediajättiläinen.


Arvio: 1.5/5


20,000 LEAGUES UNDER THE SEA, 1916 USA
Ohjaus: Stuart Paton
Käsikirjoitus: Jules Verne
Näyttelijät: Allen Holubar, Dan Hanlon, Edna Pendleton, Howard Crampton, Jane Gail, Matt Moore