Carmen (1915)

Vanha kansa tapasi joskus sanoa, että paras tapa tutustua oopperaan on käydä katsomassa Georges Bizetin Carmen. Olette varmaan joskus kuulleet ainakin osia kyseisestä klassikosta, kyseessä nimittäin on lajinsa kautta aikain suosituin yksilö, jonka melodioita kuulee kansan viheltelevän kaduilla ja kuppiloissa harva se päivä. Ehkä oopperasovituksen tunnettuuden huomioon ottaen lieneekin varsin hupaisaa, että varsin harva taitaa oikeasti olla koskaan lukenutkaan Prosper Mériméen samannimistä novellia, johon kyseinen taideteos perustuu.

Mutta mitäpä väliä silläkään oikeasti on? Mériméen Carmen nimittäin on myös yksi kautta aikain filmatisoiduimmista kirjallisista tuotoksista, joten muodossa tai toisessa tarinan luulisi olevan hahmoineen ja dialogeineen tuttu vähintään jokaiselle: Carmen-nimellä tunnettu tulikuuma mustalaisnainen viettelee Don Josen, Don itse päätyy surmaamaan miehen rakastamansa naisen vuoksi ja tulee lopulta itse häpeilemättömäksi syöjättäreksi osoittautuneen morsiamensa hylkäämäksi.

Carmenin legenda on välimerellisten klassikoiden klassikko ja pala yleissivistystä. Ehkä siksi onkin kovin harmi, ettei Cecil B. DeMillen ison rahan Hollywood-keitos pysty tekemään sille täysin oikeutta kovista tuotantoarvoistaan huolimatta. Pelkästään ensimmäisten kuvien perusteella varmasti luulisi komean puvustuksen ja muutamien hienojen maisemien takaavan jo yksinään huikean elämyksen, mutta todellisuudessa ensimmäisen puolikkaan aikana homma ei oikeasti tunnu etenevän yhtään mihinkään, ja vähät maisematkin tuntuvat vain rajautuvan tylsästi muutamaan toistuvaan tilaan.

Kuka tahansa kärsimättömämpi todennäköisesti lopettaisi Carmenin katsomisen jo tähän, mutta todellisuudessa alun jähmeyden jäätyä taakse ja epätasaisena tunnetun nöpönassu Geraldine Farrarin päästyä perinteisestä tönkköydestään draama alkaa vihdoin hengittää ja saada kaipaamaansa energiaa. Oikeastaan loppu onkin sitten varsin perinteistä hyvää keskitasoa edustavaa Hollywood-viihdettä, joka ei edes yritä keikuttaa venettä millään innovaatioilla tai radikaalilla tavalla poikkeuksellisella materiaalilla.

Jos siis haluat nähdä epätasaisen, mutta perinteikkään Hollywood-leffan 1910-luvulta, tarjoaa Cecil B. DeMillen näkemys aiheestaan juurikin mitä lupaakin. Jotain alkuperäisteoksen suosiosta kertonee, että pelkästään Hollywoodissa siitä tuotettiin yhteensä kolme elokuvaa vuonna 1915, joista tämän lisäksi on meidän päiviimme säilynyt vain itsensä Charles Chaplinin varhaisvuosinaan ohjaama parodiaversio Carmen.


Arvio: 3/5


CARMEN, 1915 USA
Ohjaus: Cecil B. DeMille
Käsikirjoitus: Prosper Mérimée, William C. de Mille
Näyttelijät: Anita King, Geraldine Farrar, Horace B. Carpenter, Jeanie Macpherson, Pedro de Cordoba, Wallace Reid, William Elmer