torstai 19. lokakuuta 2017

Voices of a Distant Star (2003)


Mitä tulee länsimaiseen animaatioon ja japanilaiseen animeen, vuosi 2017 on ollut uskomattoman tylsää aikaa. Kaikki vähänkään nimekkäät tekijät Mamoru Hosodasta, Makoto Shinkaista ja Studio Ghiblistä lähtien julkaisivat isomman elokuvan viime vuoden puolella ja tälle vuodelle on jäänyt muutamaa positiivista yllätystä lukuun ottamatta lähinnä jämäpaloja. Studio Ponocin Mary and the Witch's Floweria tai Masaaki YuasaLu Over The Walliakaan taitaa olla turha odottaa meille päin vähään aikaan. Shit happens, arvostelenpa sitten paremman puutteessa vaikka näitä vähän vanhempia klassikoita.
Voices of a Distant Star on pienimuotoinen patajapanilainen tarina nuoruuden rakkaudesta, avaruussodasta ja mechoista. Nuorten rakastavaisten tiet eroavat kun tyttö lähetetään ulkoavaruuteen mechasoturiksi taistelemaan örkkejä vastaan. Tyttö pitää yhteyttä kotona kaipaavaan poikakaveriinsa kännykkänsä välityksellä. Hassuna faktana mainittakoon, että inspiraatio tähän lyhäriin tuli kuvasta, jossa tyttö kirjoittaa tekstiviestiä kännykällään.

Ah, Makoto Shinkai. Tämä oli aikoinaan yhden vaatimattoman pariminuuttisen lyhärin jälkeen miehen ensimmäinen vakavampi yritys animen parissa ja tässä vaiheessa kaikki mestarin elokuvien peruskliseet ovat jo selvästi havaittavissa. Kyseessä on ensinnäkin haikea rakkaustarina, jossa sisäisen monologi, luonto ja pikkutarkat taustat sekä lähes tauotta soivalla pianomusiikki näyttelevät äärimmäisen tärkeää osaa. Taustoista puheen ollen, ne ovat perinteiseen Makoto Shinkain tyyliin upeaa jälkeä jo tässä.
Antaisin enemmän kuin mielelläni tällekin täydet viisi tähteä pelkästään Makoto Shinkain fanituksen vuoksi, mutta harmittavasti miehen kokemattomuus pistää tässä vaiheesa vielä silmään erittäin kankeana ja suttuisena hahmoanimaationa. Selvästi Shinkai oli omassa elementissään ympäristön ja luonnon kuvaajana, mutta ne hahmot… Tässä nähdään lisäksi jo miehen teoksille jonkinlaiseksi perinteeksi muodostunut töksähtävä lopetus, josta joko tykkää tai sitten ei.
Voices of a Distant Star on fiboistaan huolimatta suht koht menevää jälkeä, pelkästään tieto Shinkain tehneen tämän omaan laskuun ja ilman ulkopuolista apua nostaa tämän arvoa ainakin omissa silmissäni roimasti. Selvästi Shinkailla oli homma hanskassa ja persoonallisuus paikallaan jo vuosikausia ennen myöhemmin kohdalle osunutta kaupallista läpimurtoa.

Todellinen huippulahjakkuus.


Arvio: 4/5

HOSHI NO KOE, 2003 Japani
Tuotanto: Makoto Shinkai
Ohjaus: Makoto Shinkai
Käsikirjoitus: Makoto Shinkai
Näyttelijät: 
Chihiro Suzuki, Makoto Shinkai, Mika Shinohara, Sumi Mutoh

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.