Matrix Revolutions (2003)

Edellisessä osassa Matrixin kaikkivoipa messias Thomas ”Neo” Anderson (Keanu Reeves) joutui valitsemaan ihmiskunnan pelastuksen ja tyttöystävänsä välillä, ja mies valitsi varsin epäitsekkäästi tyttöystävänsä. Samaan aikaan koneiden armada lähestyy uhkaavasti Siionia ja agentti Smith (Hugo Weaving) valtasi Banen (Ian Bliss) ruumiin. Syystä tai tosesta Neo jäi elokuvan lopussa jumiin Matrixin syövereihin. Kuka on tämän kaiken takana ja miksi? Tuhoutuuko koko ihmiskunta sankaripoikansa töhöilyn seurauksena?

Matrix Revolutions jatkaa siitä mihin edellinen osa jäi. Neo on päätynyt ärsyttävän Merovingin (Lambert Wilson) vangiksi Matrixin limboon, jossa ilmeisesti Matrixia mielensä mukaan muuttava jumalakin on voimaton. Samaan aikaan Trinity (Carrie-Anne Moss), Morpheus (Laurence Fishburn) ja muut nahkafetissikapinalliset kovistelevat naamaansa venyttävää ranskalaista saadakseen messiaansa vapaaksi. Toisaalla agentti Smith monistaa itseään loputtomasti vallaten koko Matrixin ihmisten kehot sekä koneet itselleen.

Positiivisena puolena sanottakoon, ettei Matrix Revolutionsissa ole puoltakaan edellisen elokuvan rasittavasta pseudofilosofisesta humpuukidialogista ja uusia hahmojakin esitellään huomattavasti edeltäjää vähemmän. Ikävämpänä puolena niitä edellisiäkään ei sitten syvennetä yhtään sen enempää kuin Reloadedissa, vaan jokainen henkilö Neosta lähtien pysyy paperinohuena ja persoonattomana pönöttelijänä, josta ei tiukankaan paikan tullen jaksa välittää vähääkään. Vaan liekö tuolla enää väliäkään, kun kaikki edellisten osien tyylikkäät toimintakohtauksetkin loistavat poissaolollaan ja tilalle on saatu lähinnä tylsää, vanhentunutta harmaansinistä cgi-hömppää ja mielikuvituksetonta ryminää. Näyttelijöistä ja juonen aukoista lienee jo puhuttu tarpeeksi edellisten osien arvosteluissa, joten niistä ei nyt sen enempää, sillä niiden suhteen mikään ei ole muuttunut.

Tapa, jolla Revolutions päättää trilogian on valtava pettymys. Luulisi, että kolmen elokuvan aikana supermessias olisi kehittänyt jonkin muunkin sotajuonen tai taikatempun kuin pelkän tappelemisen mutta ei. Tässä vaiheessa on lähes kokonaisen trilogian verran rakennettu rajattoman mielikuvituksellinen toimintaympäristö, sankari ja roisto, mutta konseptin luomia mahdollisuuksia ei edes yritetä hyödyntää vaan suuri mittelö on kirjaimellisesti pelkkä turha turpasauna ilman luovuuden häivääkään kuin jossain Asterixissa pahimmillaan. Mitään ei ole kolmen elokuvan aikana opittu vaan samaa säveltä soitetaan alusta loppuun uudestaan ja uudestaan kerta kerralta kehnommin ja väsyneemmin lopulliseen antikliimaksiin asti. Lopulta katsojalle jää erittäin epäselväksi mitä lopussa oikeastaan Neolle ja Smithille tapahtui ja miksi, siis kunnon selkäsaunan lisäksi. Erään mielenkiintoisen tarinan ylösalaisin kääntävän teorian mukaan Smith olisi oikeasti ollut ennustettu messias ja Oraakkeli onkin pelannut omaa peliänsä koko elokuvasarjan ajan!

Päätin uteliaisuuttani ottaa elokuvan katsottuani todenteolla selvää mitä loppu oikeasti tarkoittaa ja löysin erään haastattelun, jossa Wachowskit selittävät Revolutionsin loppuratkaisun auki. Valitettavasti en ainakaan itse saanut mitään selvää koko horinasta, mutta jotain buddhalaisesta valaistumisesta, kartesiolaisesta ongelmasta, sieluhimmeleistä ja jostain paradokseista siinä höpötettiin. En ole aivan varma ymmärsivätkö tekijät itse ollenkaan mistä puhuivat, niin sekavaa turinointia se oli. Epäilen vahvasti. Todennäköisesti koko teoria Smithistä messiaana ei pidä paikkaansa vaan kyse on vain luokattoman huonosta käsikirjoituksesta kuten tähänkin asti. Se siitä sitten.

Matrix Revolutions on sarjan kehnoin osa, paljon toista osaa kehnompi. Tästä elokuvasta ei vain puuttunut kaikki edellisten osien huonoimmat puolet, vaan myös ne parhaat. Sen enempää joutavaa höpinää, päämäärätöntä heilumista, kunnollisia toimintakohtauksia tai edes Matrixia itseänsä tässä elokuvassa nähdään hädintuskin yhtään ja lopun kliimaksi viimeistään lässähtää täydellisesti omaan mielikuvituksettomuuteensa. Kokonaisuutena Matrix Revolutions on valju ja väritön kuin maidon ja veden sekoitus; se ei näytä, haise tai maistu yhtään miltään, se ei herätä minkäänlaisia ajatuksia tai tunteita eikä mitään muutakaan. Onneksi sarjaa ei ainakaan ole väkisin yritettty enää jatkaa tämän jälkeen.

Arvio: 1/5

MATRIX REVOLUTIONS, 2003 USA, Australia

Tuotanto: Joel Silver

Ohjaus: Wachowski-veljet

Käsikirjoitus: Wachowski-veljet

Näyttelijät: Keanu Reeves, Laurence Fishburn, Carrie Anne Moss, Hugo Weaving