Olen viimeiset viitisen vuotta käyttänyt arvokkaan aikani lähinnä suurten studioiden hengentuotosten arvosteluun, kun samaan aikaan tekniikka on kehittynyt siinä määrin, että laadukkaan elokuvan pystyy helposti tekemään ja jakamaan kotikoneeltaan suoraan kohdeyleisölle ilman turhia välikäsiä. Klassinen animaatio on täysin omanlaisenaan genrenä edelleen kallista ja vaikeaa tuottaa, mutta näin joukkorahoituksen sekä youtuben aikakaudella kourallinen lahjakkaita ja tarpeeksi pitkäjänteisiä osaajia on onnistunut lyömään itsensä läpi ja säväyttämään osaamisellaan jopa vanhempaakin genrefania. Tämä kirjoitus on ylistyslaulu kolmelle viime aikojen suosikilleni, joille toivon näiden terveisteni myötä mahdollisimman paljon onnea ja menestystä myös jatkossa.
Long Gone Gulch
Long Gone Gulchin tarina alkaa vuodesta 2010, jolloin Mikki Hiiren ihmeellisestä maailmasta sekä Rick & Mortystä tutut Tara Billinger ja Zach Bellissimo luonnostelivat Genndy Tartakovskille ja Cartoon Networksin 90-luvun lopun klassikkopiirretyille kumartavan nettisarjan ja aloittivat rahoituskampanjan, jota eri vaiheineen kesti aina vuoteen 2016, jolloin sen tavoitteet lyötiin lopullisesti lukkoon, ja itse pilottijaksoa saatiin odottaa piinallisen pitkään, aina alkuvuoteen 2021 asti. Odotus kuitenkin kannatti, sillä alan ammattilaisten kätten jälki on komeaa jälkeä ja toivottavasti poikii myös kokonaisen tuotantokauden verran hubaa.
Lähtöasetelma on Long Gone Gulchissa juurikin mitä sen taustatarinakin lupaa: villin lännen Amerikkaan sijoitettu surrealistinen komedia Tehotyttöjen ja Dexterin laboratorion hengessä. Pääosassa on syrjäisen kyläsen sheriffiduo, joka tyypillisesti merenelävistä koostuvien roistojen viritelmät pysäyttäessään aiheuttaa vähintään yhtä paljon tuhoa ja kaaosta kuin mihin pahikset äärimmillään ikinä pystyisivät. Silkan Tartakovskin palvonnan ohella nähdään tietysti myös otteita Ren & Stimpyn lanseeraamasta groteskimmasta keinovalikoimasta, mistä tietenkin annan tekijöille lisäpisteitä. Tässä vaiheessa sarjan ainut murheenkryyni on laadultaan heittelevä ääninäyttely, mutta moinen mennee vielä tässä vaiheessa lastentautien piikkiin.
Long Gone Gulchin voi katsoa täällä.
Helluva Boss
Helluva Boss on ennen kaikkea Vivien Mendranon eli Viziepopin vetämän nuorista animaattoreista koostuvan tiimin sinnikkyyden loistelias aikaansaannos ja oman genrensä tärkeimpiä suunnannäyttäjiä. Aikaisemmin omien pienempien projektien sekä sarjakuvapiirtäjänä pätevöityneen Andranon projekti sai pilottinsa vuonna 2019 ja ensimmäisen tuotantokautensa se polkaisi käyntiin jo seuraavana vuonna. Animaanisille kumartava aikuisten komedia löysi yleisönsä välittömästi, läpimurtoa seurannutta virallista jatkoa on tähän mennessä saatu nauttia peräti kolmen upean jakson edestä, ja lisäherkkua putoilee aina muutaman viikon välein.
Helluva Bossin tarina sijoittuu pirujen ja furryjen asuttamaan helvetin esikartanoon. I.M.P. eli Immediate Murder Professionals hoitelee manan majoille siirtyneiden vainajain kalavelkoja kuolevaisten maailmassa yleensä tarpeettoman väkivaltaisesti ja kuolonuhreja säästelemättä, mutta tehokkaasti ja halvalla. Huumorin tyyli vaihtelee slapstickin sekä suoranaisen toimistokomedian välillä, animaation ohella ääninäyttely on parasta A-luokkaa, ja mukaan mahtuu aina välillä Mara Wilsonin kaltaisia oman nuoruuteni tunnistettavia supertähtiä.
Omasta puolestani Helluva Boss edustaa kirjoitushetkellä lajinsa terävintä kärkeä maailmassa. Laadullisesti parempia sarjoja todennäköisesti löytyy suurempien studioiden toimesta jokunen, mutta omakustanteena kyseessä on ylittämätön saavutus, jolle toivottavasti saadaan myös jatkoa.
Hazbin Hotel
Hazbin Hotel oli vuosikausia huhuiltu ja varovaisen luottavaisella asenteella odotettu sarja Viziepopin tiimiltä, joka tuotti samaan aikaan tämän kanssa Helluva Bossin pilottia. Kun Hazbin Hotel lopulta sai ensi-iltansa youtubessa, siitä tuli välitön kansainvälinen ilmiö ja sensaatio, pelkästään katsojia sille kertyi kymmenien miljoonien edestä ja moni alan ammattilainen ylisti sen maasta taivaisiin. Kuitenkin jossain vaiheessa hype taisi osua kipeästi omaan nilkkaansa, sillä samaan aikaan ilmestyneen Helluva Boss -spin-offin poikiessa jatkoa hyvinkin sukkelaan, itse saagan pääteoksen kohtalo oli pitkään auki. Tällä hetkellä sopimus jatkosta on tiettävästi tehty, mutta mitään konkreettista ei tähän maailmaan ole vielä materialisoitunut ja ennen aktiiviset fanisivustotkin alkavat pikkuhiljaa olla kuoliaiksi nääntyneitä.
Itselleni Hazbin Hotel oli ensituntuma Viziepopin animaatiomaailmaan, ja pidän sitä edelleen tämän lupaavan uran todellisena kärkiteoksena. Siksi lupaavan animoidun musikaalin määrittelemättömän pituinen hiljaiselo tuntuukin lähinnä piinaavan tuskalliselta. Vähintään yhtä pelottavalta tuntuu lukea tekijänsä mietteitä sarjan tulevaisuudesta, sillä poliittisen korrektiuden mekassa Kaliforniassa asustava Viziepop tuntuu ulostulojensa perusteella haksahtaneen pahemman kerran aikamme muotivillitykseen painottaa poliittista sanomaa ja tekijätiimin rodullista, sukupuolista tai seksuaalista koostumusta varsinaisen laadun ja osaamisen sijaan. Tämä politisoituminen on mielestäni sotkenut pahemman kerran Hollywoodin elokuvamaailman sekä länsimaisen sarjakuvateollisuuden ja tulee pahimmassa tapauksessa myös sotkemaan tämänkin lupaavan tekijän uran ennen kuin se on ehtinyt alkaakaan.
Hazbin Hotelin pilotin voi katsastaa täällä.
Bloginpitäjä toivoo onnea ja rakkautta kaikille tämän maailman omakustanneanimaattoreille sekä muillekin omaa tietään kulkeville itsenäisille taiteilijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.