Muistan elävästi olleeni vielä lukiossa James Cameronin aidon ja alkuperäisen Avatarin räjäyttäessä Alfa Centaurin kokoisen aukon senaikaiseen populäärikulttuuriin; aihetta ei tuolloin päässyt ainakaan vuodenpäivien ajan pakoon edes nuoren Brutuksen intohimolla selaileman Pelit-lehden sivuilla. Avatar oli toisin sanoen jättimäinen ilmiö millä tahansa mittapuulla, mutta omasta mielestäni Cameronin spektaakkelin kohdalla varsinainen mestariteos kuitenkin rajoittui jo vuoden 1997 Titanicin ajoilta asti vauhtia hakeneeseen Cameronin itsensä egoakin suurempaan markkinointikampanjaan, jonka varsinainen pointti oli pitää mahdollisimman paljon konkreettista materiaalia piilossa ja keskittyä toistamaan produktion vallankumouksellisuutta ja nerokkuutta niin usein, että ainakin hetken verran jokainen peräkylän mummokin asian tiesi. Rapiat kahden miljardin dollarin tulot kerännyt Avatar, nousi niine hyvineen inflaatiokorjattunakin kautta aikain menestyneimpien elokuvien kärkikahinoihin, vaikka elokuvan käsikirjoitusta moitittiinkin varsin tyhjänpäiväiseksi.
Mielet ja kielet kertarysäyksellä käräyttäneen Avatarin kolmisentoista vuotta odotettu jatko-osa The Way of Water saanee meilläkin ensi-iltansa viikon kuluttua, ja James Cameron on jo nyt uhonnut tarvitsevansa osapuilleen ensimmäisen osan veroisen miljardiluokan menestyksen pelkästään päästäkseen kuiville. Henkilökohtaisesti en usko tulevan jatko-osan varsinaisesti floppaavan, kykeneehän ensimmäisen osan maineella mitä todennäköisimmin houkuttelemaan teattereihin uteliasta yleisöä aina satojen miljoonien dollareiden edestä, mutta mihinkään kahden miljardin rajapyykin rikkoutumiseen saattaa kuitenkin vierähtää tovi, joten mikäli Cameron on vähääkään tosissaan uhonsa kanssa, saattaa The Way of the Waterista muodostua tämän uran suurimpia taloudellisia uhkapelejä.
Perimmäisenä syynä The Way of the Waterin tulevalle "epäonnistumiselle" näen ensimmäisen osan julkaisusta tutun hypen puutteen. Joka ei ole alkuperäisen Avatarin julkaisuaikaa elänyt, tuskin pystyy kuvittelemaankaan elokuvan ympärillä käytyä kuhinaa, ilmassa oli aivan ensi-illan allakin valtavasti avoimia kysymyksiä ja mystiikkaa, James Cameronin uuden elokuvan huhuttiin mullistavan koko seitsemännen taiteen kertaheitolla jollain ennennäkemättömällä uudella tekniikalla, joka paljastui siis muutaman vuoden sisään kuolevaksi tuomituksi 3D-pelleilyksi. The Way of the Waterin kohdalla franchise on likimain jokaiselle kynnelle kykenevälle ennestään tuttu, eikä alkuperäisen kaltaista elämää ja kuolemaakin eeppisempää pöhinää olisi varmaan mahdollista toistaakaan. Sikäli kun itse olen elokuvaharrastajien piireissä liikkunut, henkilökohtaiselta tappituntumaltani sanoisin suhteellisen harvan enää vuosikausiin jaksaneen puhua edes ensimmäisestä osasta saati sitten tästä tulevasta jatkosta. Kolmessatoista vuodessa huima alkuinnostus tuntuisi siis ehtineen hyytyä jo tyystin.
Toinen merkittävä seikka on eläkeikään ehtinyt James Cameron itse. Yhteen aikaan tuo mies pystyi pelkällä nimellään taikomaan elokuvalle kuin elokuvalle yleisöä kuin pipoa, ovathan alkuperäiset Terminator-leffat edelleen monen aihetta antaumuksella seuraavan kestosuosikkeja sarallaan. Jos Avatar jätetään laskuista, James Cameronin viimeinen henkilökohtainen menestyksekäs ohjaustyö taisi olla Titanic, minkä jälkeen mies on pitkälti viettänyt vuosikausien hiljaiseloa ensin alkuperäisen fantasiaspektaakkelinsa ja nyt sen jatko-osan työstön ajan. Maailman kuninkaan nimi yksin ei välttämättä enää riitä houkuttelemaan sukupolvenvaihdoksen jos toisenkin nähneen maksavan yleisön sankkoja rivejä tapittamaan mestarin uusintaa uutta luomusta, etenkään kun mielipiteet sen alkuperäisenkin Avatarin laadun suhteen tuntuisivat menneen ajan mittaan huonompaan päin. Mikäli tuottajana toimineen Cameronin nimellä markkinoidut Battle Angel Alita ja Terminator: Dark Fate mitään osviittaa rahavirroillaan antavat, saattaa koko lopulla Avatar-saagalla olla edessään hyvin mielenkiintoiset ajat, ellei kaikki menekään alusta asti täysin putkeen.
Voisihan tässä toki lisäksi pauhata pitkät pätkät epävarmasta taloudellisesta tilanteesta, Kiinan koronarajoituksista sekä yleisesti jatko-osien tunnetusti haasteellisista asetelmista yltää ensimmäisen osan tasolle rahallisesti, mutta keskeinen pointti taisi perusteluineen jo tulla kajautetuksi ilmoille. Optimistina toivoisin mieluusti The Way of the Waterin kohoavan laadussa ensimmäisen yläpuolelle sekä yltävän yltiöpäisen kunnianhimoisiin tulostavoitteisiinsa, vaikka jälkimmäiseen en rehellisesti sanottuna ollenkaan uskokaan. Viikon päästä voidaan ainakin alustavasti sanoa jotain painavaa uuden Avatarin laatupuolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.