keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Beggars of Life (1928)


Avasinpas itselleni melkoisen Pandoran lippaan alkamalla arvostella näitä amerikkalaisia mykkäelokuvia. Olen nimittäin vuosien varrella lisäillyt näitä kiinnostavia mykkiä yksilöitä Leffatykkiin niin ahkerasti, että tällä hetkellä varmaan puolet koko sivuston aikakauden teoksista on pelkästään omia muinaisia löytöjäni. Työsarkaa tällä saralla siis tulee riittämään, mutten valita sillä mykkäleffathan ovat nimenomaan oma henkilökohtainen forteni, joille ei koskaan tunnu riittävän tässä maailmassa tarpeeksi aikaa ja rakkautta.
Beggars of Life on todella vanhan liiton Hollywood-melodraama, niin vanhan ettei tätä aktiivisten harrastajien lisäksi juuri kukaan muistakaan, eikä tätä ole koskaan taidettu Suomessa virallisesti edes julkaista. Kyseessä ei tiettävästi olekaan rahassa tai tunnettuudessa mitattuna kovin kaksinen klassikko- tai menestysteos eikä sen päätähti Louise Brookskaan tuntunut olevan tähän tyytyväinen. Nykyisin Brooksin itsensä läsnäolo taitaa kuitenkin olla jo yksinään suurin ja olennaisin syy tämän katsomiselle, onhan Saksassa kuolemattomuuteen nousseen legendan muu Hollywood-tuotanto vuosien varrella lähes täysin kadonnut tai kokonaan tuhoutunut.

Edellinen ei siis tarkoita, että kyseessä olisi jotenkin erityisen tylsä tai huono elokuva, ei sinne päinkään. Itse asiassa Beggars of Life taitaakin olla aliarvostetuimpia ja viihdyttävimpiä romanttisia leffoja, joita olen vähään aikaan tullut katsastaneeksi. Tarinaltaan vähän myöhempiä rikos- ja noir-leffoja lähentelevän teoksen pääosassa nähtävä mieheksi pukeutunut hemaisevan seksikäs Brooks tulee esimerkiksi heti ensialkuun tappaneeksi miehen ja lyöttäytyneeksi paikalle osuneen maankiertäjän matkaan kohti pohjoista rajaa virkavalta kannoillaan. Etsintäkuulutettujen pakomatkan varrella varovaisesti alkanut toveruuskin alkaa pikkuhiljaa kehittyä joksikin paljon syvemmäksi.
Pahus vieköön, että pidin tästä leffasta. Suurin yksittäinen syy lienee jo kuvankauniissa Brooksissa itsessään, mutta varsin simppeliä premissiä on vielä lähdetty kuvaamaan silkan realismin nimissä pölyttyneiden studioiden ulkopuolella oikeassa ympäristössä ja jopa oikeilla amatöörinäyttelijöillä, joina tässä nähdään joukko ihan oikeita kieltolain ajan kulkureita. Suuri osa takaa-ajosta käydään vielä tyylikkäästi toimintaleffojen perinteitä kunnioittaen vauhdikkaasti junakiskoilla, joiden puitteissa näyttelijät joutuivat tekemään vaaralliset ja lennokkaat stunttinsa itse. Tässä onkin siistissä paketissa kaikki mitä viihdyttävältä rikos-, toiminta-, seikkailu- ja rakkausleffan hybridiltä voi oikeasti toivoa.

En kykene henkilökohtaisesti alkuunkaan ymmärtämään miksei Beggars of Lifesta ole vielä tänä päivänäkään muodostunut minkäänlaista kulttiteosta kaksisempaa yleisön suosikkia. William Wellmanin romanttinen rikosraina pystyy omissa kirjoissani panemaan kampoihin helposti monille uudemmillekin yrittäjille, eikä pelkästään ensiluokkaisten näyttelijöidensä sekä visuaalisen kerrontansa tason puolesta. Katsokaa itse ja yllättykää, romanttinen mykkäelokuvakin voi nimittäin oikeissa käsissä olla pahuksen viihdyttävä ja jännittävä elämys, Beggars of Life sen nyt viimeistään todistaa.



Arvio: 4.5/5



BEGGARS OF LIFE, 1928 USA
Ohjaus: 
William A. Wellman
Käsikirjoitus: 
Benjamin Glazer, Jim Tully
Näyttelijät: 
Andy Clark, Blue Washington, Kewpie Morgan, Louise Brooks, Mike Donlin, Richard Arlen, Roscoe Karns, Wallace Beery

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.