Pähkinänsärkijä (1973)

Eiköhän se taida olla taas holokaustit ja kansanmurhat tältä päivältä nähty ja koettu. Menkäämme siis lapsenomaisemmalle linjalle tällaisen pienen ja sievän jouluspesiaalin muodossa. Joskus ysärillä näytettiin erityisesti joulun aikaan neuvostoliittolaisia piirrettyjä lyhäreitä, jotka oli vain ajan hengen mukaisesti paketoitu epämääräisen televisiosarjan muottiin, lyhyemmät yksittäisiksi jaksoiksi ja pitemmät tarvittaessa useampiosaisiksi. Muistan nähneeni nämä kaikki vähintään puolisen tusinan kertaa jokaisen, mutta kaikkein vahvimmin mieleeni on jäänyt juurikin tämä Boris Larinin ja Boris Stepantsevin hauska näkemys klassisesta Pähkinänsärkijästä.

Televisiossa näytetystä versiosta saan palautettua mieleeni ainakin sen verran, että se oli suomeksi dubattu ja yhtenä äänenä kuultiin Jarmo Koskea eli Seppo Taalasmaata. Noin yleensä ajan kotimainen ääninäyttely oli keskimäärin erinomaista tasoa, mutta vasta myöhemmin huomasin alkuperäisen version olevan todellisuudessa kokonaan mykkä. Ilmeisesti tämä olikin suunniteltu varta vasten vientiin ja tekijöiden valinta helpotti siksi jo kääntäjienkin työtä.

Tarinamielessä kyseessä on kuitenkin vanha tuttu satu jouluyönä tapahtuvasta pienestä seikkailusta, vaatimattomasta Klaarasta ja tämän kuusen alta löytämästä satuprinssiksi paljastuvasta pähkinänsärkijästä. Hiirikuningas sotilaineen haluaa kuitenkin pähkinänsärkijän päiviltä, mistä seuraa jännittävä loppumittelö, jossa hiiret tuhoutuvat veikeästi aivastelemalla itsensä taivaan tuuliin. Lopussa vanha kirous murtuu ja prinssi sekä prinsessa saavat vihdoin toisensa.

Lyhytelokuvana Pähkinänsärkijässä ei luonnollisesti ole paljoa kirjoitettavaa, joten sanon asiani vain lyhyesti. Öljyvärejä ja stop motionia hyödyntävä animaatio taustamaalauksineen miellyttivät ainakin omaa silmääni ja tekijöiden velmu huumori etenkin alun flashbackissä hymyilytti jo lapsena. Kaikkein nerokkaimpana päätöksenä Borikset olivat keksineet käyttää Tšaikovskin aiheesta kirjoittamia kauniita sävellyksiä sellaisenaan osana kerrontaansa ilman turhia krumeluureja. Ilman musiikkejaan Pähkinänsärkijä tuskin toimisi puoliksikaan yhtä hyvin kuin niiden kanssa.

En kyllä itse voi sille mitään, että Pähkinänsärkijä on vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen itselleni se ainut oikea ehdoton jouluelämys, jota vailla ei rauhaa maassa ole eikä tule edes Lumiukon voimalla. Sääliksi käy kaikkia niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät koskaan saa nähdä tai kuulla näitä vanhan hyvän ajan animoituja satuklassikoita.



Arvio: 4/5



SHCHELKUNCHIK, 1973 Neuvostoliitto
Ohjaus: Boris Larin, Boris Stepantsev
Käsikirjoitus:Boris Stepantsev, E.T.A. Hoffman, Pjotr Tšaikovski