keskiviikko 13. joulukuuta 2023

Uusintakatselussa: Tohtori Mabusen testamentti (1933)

Hätä ja kauhistus! Selittämättömät rikokset piinaavat Berliiniä! Poliisi ja yleinen syyttäjä voimattomia rikosaallon edessä!

Puhelin soi komisario Lohmannin toimistossa. Rikollisliigan tappajia henkensä edestä pakeneva, etsivä Hofmeisteriksi esittäytyvä mies kaipaa vanhan esimiehensä apua. Yhtäkkiä kaikki pimenee, puhelimesta kuuluu laukaus ja Hofmeisterin tuskallinen rääkäisy ennen aavemaisen hiljaisuuden laskeutumista. Poliisin saavuttua paikalle Hofmeister on kadonnut jälkeäkään jättämättä. Myöhemmin mies löydetään kadulta järkensä menettäneenä, laulaen mieletöntä lauluaan ihmisten katseiden alla. Mitä tapahtui Hofmeisterille? Kuka on vastuussa Berliiniä ravistelevien rikosten sarjasta? Miten Lohmann tekee lopun rikollisten suunnitelmista?

Pahamaineisen tohtori Mabusen kiinnijäämisestä on kulunut aikaa jo kokonaiset 11 vuotta. Suuri lama runtelee Saksaa, työttömien ja kodittomien leipäjonot ovat jokapäiväinen näky ikuisessa yössä elävien suurkaupunkien kaduilla. Fritz Langin kuvaamassa Saksassa ainoastaan rikollisilla ja voimakkailla auktoriteettihahmoilla on varaa elää normaaliksi miellettyä keskiluokkaista elämää. Mitä ilmeisimmin Lang yhdessä käsikirjoittajavaimonsa Thea von Harboun kanssa tarkoittivatkin teoksensa ensimmäisen Mabusen tavoin vähintään yhtä paljon aikansa dokumentiksi kuin silkaksi fiktiiviseksi trilleriksi. Mielisairaalassa istuva, sairaalloisia ajatuksiaan manifestiksi kokoava tohtori Mabuse saikin tiettävästi inspiraationsa Landsbergin vankilassa kirjaansa kirjoittaneesta Adolf Hitleristä.

Fritz Lang oli varhaisen äänielokuvan aikaan harvoja ohjaajia, jolla tuntui olevan selkeä näkemys vielä lapsenkengissään olleen tekniikan mahdollisuuksista ennen myöhempien käytäntöjen vakiintumista. Tohtori Mabusen testamentti esimerkiksi täräyttää jo yhdessä ensimmäisistä kohtauksistaan tyylikästä jännitystä meluisassa tehtaassa, jossa koneiden äänet peittävät hiiviskelevän Hofmeisterin raskaan hengityksen tätä etsiviltä rikollisilta. Aiemmin kuvailtua puhelinkohtausta seuraavassa jaksossa siirrytään vielä kuuntelemaan tohtori Mabusen psykologiaa käsittelevää luentoa. Lang ei tyydykään missään vaiheessa monen aikalaisensa tavoin temppuilemaan äänielokuvan uutuudenviehätyksellä, vaan äänet on tässä tapauksessa tarkoitettu alusta asti tukemaan saumattomasti vuosikausia aikaansa edellä ollutta dynaamista visuaalista tarinankerrontaa.

Ja miten vaivattomasti Mabusen tarina eteenpäin soljuukaan! Tohtori Mabusen testamentti on klassinen rikosmysteeri, joka alun muutamien avointen kysymysten myötä alkaakin nopeasti kasvaa elämääkin suuremmaksi kuvaukseksi hyvän ja pahan, järjestyksen ja kaaoksen väliseksi voimainmittelöksi. Ihmismieliä hallitsevan tohtori Mabusen, rikollisen neron, mieltä ei sen enempää vankila kuin kuolemakaan kykene pysäyttämään. Platonisena hahmona Mabuse on ideoiden herra, pahan filosofi ja rikollisten kuningas, jonka luoma aate jatkaa mestarin elämäntyötä ajasta ikuisuuteen, kunnes ihmisyys, moraali ja kaikki hyvä tässä maailmassa on turmeltu ja korvattu kaaoksella. Platonin yhteiskunnallinen ihanne toimikin modernien totalitaaristen aatteiden ja erityisesti fasismin suurena innoittajana. Kuka sanoikaan, ettei trilleri voisi olla älykäs?


Komisario Lohmann (Otto Wernicke) on huumorituulella.

Haluaisin tässä kohtaa sanoa erityisen sanasen sikaria imuttelevasta komisario Lohmannista, jonka rehevä ja graniitista veistetty germaaninen olemus on kaikessa mahtipontisuudessaan vähintään yhtä ikimuistoinen ilmestys kuin pistävällä katseella ja koukkunokalla varustettu Rudolf Klein-Rogge tohtori Mabusena. Lohmann on mies, joka matkaa vaikka Helvettiin saadakseen rikolliset aisoihin, mutta jolla riittää on myös kekseliäisyyttä ja huumorintajua selviytyä kuivin jaloin vaikeistakin tilanteista. Lohmannia esittävästä, mahtavaa äijämäistä karismaa huokuvasta Otto Wernickestä tuli myöhemmin suosittu kasvo kolmannen ja neljännenkin valtakunnan elokuva- ja teatterimaailmassa – siitäkin huolimatta, että tämä oli naimissa juutalaisen naisen kanssa.

Tohtori Mabusen testamentti jäi yhdeksi viimeisistä Weimarin Saksassa julkaistuista elokuvista ennen natsien valtaannousua; kolmannessa valtakunnassa Langin ohjaustyö joutui suoralta kädeltä pannaan mitä ilmeisimmin sen lukuisten yhteiskuntakriittisten viittausten vuoksi. Elokuvan julkaisun aikoihin Joseph Goebbels otti Langiin yhteyttä tämän aiempien tuotosten johdosta ja ehdotti ohjaajalle erityistä asemaa natsi-Saksan kulttuurielämän näkyvällä paikalla. Lang kieltäytyi ja pakeni monen aikalaisensa tavoin pikimmin jättäen taakseen irtaimen omaisuutensa sekä natseille myötämielisen käsikirjoittajavaimonsa Thean, joka ei Mabusen testamentin jälkeen enää kyennyt tuottamaan mitään mainitsemisen arvoista.

Fritz Langin viimeinen Saksan-kauden ohjaustyö ja alkuperäisen saksalaisen ekspressionistisen elokuvan kuolinhenkäys lukeutuu omissa kirjoissani kautta aikain rikostrillerien kärkikahinoihin monien huomattavasti nimekkäämpien ja messevämpien tuotantoarvojen teosten joukkoon. Tohtori Mabusen testamentin myöhemmälle populäärikulttuurille antamia vaikutteita ei käy laisinkaan vähättelemän, ovathan Hannibal Lecterin ja Heath Ledgerin Jokerin kaltaiset vakiintuneet suosikkihahmotkin kopioineet motiivinsa ja elkeensä pitkälti hypnoottisesti katsojan silmiin vankilastaan tuijottavalta Rudolf Klein-Roggelta – tohtori Mabuselta, tuolta kaaoksen ja anarkian lähettiläältä, pahan filosofilta ja rikollisten kuninkaalta.


Arvio: 5/5


DAS TESTAMENT DES DR. MABUSE, 1933 Saksa
Ohjaus: Fritz Lang
Käskirjoitus: Fritz Lang, Thea von Harbou, Norbert Jacques
Näyttelijät: Gustav Camilla Spira, Rudolf Klein-Rogge, Otto Wernicke

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.