Ghost in the Shell 2: Innocence (2004)

Ensimmäisessä Ghost in the Shellissä seurattiin kyberrikosten torjuntaan erikoistuneen Osasto 9:n kyborgimajuri Motoko Kusanagin eksistentialistista identiteettikriisiä. Lopussa Kusanagin ihmismieli fuusioitui hakkerin tekoälyn kanssa ja yhdistelmästä syntyi kokonaan uudenlainen ja uusilla ominaisuuksilla varustettu olento, joka lopulta käveli pois Batoun elämästä näkymättömiin suurkaupungin vilinään. Elokuvan lopussa jäi kuitenkin avoimeksi mitä Kusanagista loppujen lopuksi tuli, onko alkuperäista hahmoa itseään enää olemassa ja voiko uudestisyntynyt hahmo edes kuolla perinteisessä mielessä.

Innocencen tapahtumat jatkavat muutaman vuoden siitä mihin edellinen osa loppui. Kusanagin katoamisen ja oletetun kuoleman masentama Batou jatkaa töitään Osasto 9:ssä uutena parinaan vähäisillä kyberneettisillä osilla varustettu Togusa. Kaksikon tehtävänä on tutkia käsistä karanneiden gynoideiksi kutsuttujen seksinukkejen aiheuttamaa murha-aaltoa. Koska kyseessä on Mamoru Oshiin elokuva, tässä luonnollisesti veistellään filosofisia huomautuksia ja läjäpäin uskonnollista symboliikkaa kohtauksesta toiseen. Käytännössä kyse on kuitenkin loppujen lopuksi Batoun matkasta samaan päämäärään kuin Kusanagilla ensimmäisessä Ghost in the Shellissä.

Mikäli sattui katsomaan edellistä osaa ”pelkkänä keskinkertaisena toimintaelokuvana” tulee todennäköisesti pettymään karvaasti Innocencen tapauksessa, sillä toimintaa tässä on vieläkin vähemmän kuin ensimmäisessä. Sen tilalla kuullaan minuuttikaupalla puisevahkoa pohdiskelevaa dialogia ja siteerauksia filosofian klassikkoista. Koko elokuvan kantavana teemana on kolminkertainen nukkevertaus, jossa varsinaisten seksinukkejen lisäksi nukkeihin verrataan edellisen osan tapaan ihmisiä ja kyborgeja. Tähän päälle pauhataan pitkiä litanioita luojan suhteesta luomaansa nukkeen: tässä tapauksessa nuken luoja on ihminen, Osasto 9:n kyborgien valtio ja ihmisen Jumala. Siksi siis kaikki uskonnollinen jargon.

Tästä löytyy toki myös paljon viittauksia suojelusenkeleihin, mutta kyseessä on sen verran olennainen osa itse tarinaa, etten ilkeä sitä tässä alkaa spoilaamaan. Katsokaa niin tiedätte.

Visuaalisesti tämä ei oikeastaan muistuta ollenkaan ensimmäistä osaa, eikä periaatteessa tarvitsekaan. Innocence on nimittäin Batoun tarina ja synkkä, kalsea kaupunkikuva ja tyhjiltä näyttävät sekä äänekkäästi kaikuvat sysipimeät huoneet heijastavat nimenomaan hahmon synkeää mielenmaisemaa. Edellisen osan tavoin tässä veivataan myös väärillä muistoilla ja pyöritellään toden ja epätoden hiuksenhienolla erolla, joten toisinaan hämmentävästi käsinpiirretystä animaatiosta erottuvat cgi-tehosteetkin tavallaan istuvat itse tarinaan kuin nenä naamaan. Tämän tekoaikaan Hayao Miyazaki oli jäänyt eläkkeelle ja Mamoru Oshii sai vanhan kaverinsa Toshio Suzukin kautta järjestettyä tälle Studio Ghibliltä tuotantoapua. En tiedä onko tällä ollut lopputulokseen paljoa vaikutusta, mutta jälki on harvinaisen nättiä silti.

Melkoinen huijari olisin, jos tälle jostain syystä viittä tähteä vähempää menisin antamaan. Innocencessä yhdistyy jälleen kerran kaikki Mamoru Oshiin parhaat puolet ilman mestarin pahimpia ylilyöntejä. Tässä on kaikkea: nättiä animaatiota, Kenji Kawain tunnelmallinen soundtrack, filosofista puppua, kvasiuskonnollista symboliikkaa, vähän toimintaa ja sitten tietysti paljon koiria. Itse pidän tästä kokonaisuutena lähes yhtä paljon kuin ensimmäisestä Ghost in the Shellistä, joskin kerronnallisesti tämä on ehkä karvan verran löysempi tapaus.

Aika moni tätä elokuvaa tuntuu meillä ja maailmalla kuitenkin jostain syystä vierastavan. Itselleni Innocence on Mamoru Oshiin pitkään jatkuneen kultakauden haikea joutsenlaulu ja miehen hienon uran toistaiseksi viimeinen mestariteos, jonka tasolle harva nimekkäämpikin tekijämies voi vain toivoa pääsevänsä. Tämän jälkeen alkoi miehen jyrkkä ja surullinen alamäki, jolle ei vielä yli kymmenen vuoden kurimuksenkaan jälkeen näytä tulevan loppua.


Arvio: 5/5


INNOCENCE, 2004 Japani
Tuotanto: Toshio Suzuki, Mitsuhisa Ishikawa
Ohjaus: Mamoru Oshii
Käsikirjoitus: Mamoru Oshii
Näyttelijät: Akio Ôtsuka, Atsuko Tanaka, Kouichi Yamadera, Naoto Takenaka, Tamio Ôki, Yutaka Nakano