Maailmaan mahtuu monta monituista piirrettyä televisiosarjaa, jotka eivät juuri ole nauttimastaan kulttisuosiosta huolimatta jättäneet jälkeensä kuin epämääräisen muiston vanhojen fanien keskuudessa. The Headin tarkkaa syntytarinaa esimerkiksi ei tiedetä juuri epämääräisiä kaskuja pidemmälle, mutta harvojen uskottavien lähteidenkin perusteella kyseessä oli yksi varhaista animaatiotarjontaansa loputtomasti laajentamaan pyrkineen MTV:n rempseiden ysärivuosien hulluimmista aivopieruista. Muista kanavansa animaatioprojekteista tunnetun, Eric Fogelin luotsaaman katraan kokoon kursimaa sarjaa näytettiin aikoinaan osana eriskummallisiin ja kokeellisiin luomuksiin keskittyneen Oddities-nimikkeen alla yhdessä The Maxxin kanssa ennen idean kuoppaamista sisältöineen päivineen. Kuten niin montaa muuta MTV:n animaatiosarjan lopetuspäätöstä, myös Oddities-kaksikon lakkautusta on luonnehdittu höhläksi ratkaisuksi, sillä molemmat olivat ilmestyessään varsin suosittuja.
The Headin
tarina alkaa Jim-nimisen nuoren miehen herättyä eräänä aamuna
omituiseen päänsärkyyn. Peiliin katsottuaan Jim huomaa päänuppinsa
turvonneen yön aikana pienen kerrostalon kokoiseksi möykyksi. Piankos
paljastuukin mokoman vaivan johtuvan keskenään vihamielisten
ulkoavaruuden muukalaisten laskeutumisesta planeetta Maan kamaralle ja
harvojen valittujen maakalaisten päähän. Jimin päässä asusteleva
violetti Roy-muukalainen kuuluu loismaisesti isäntiensä aivoja
mutustelevien parasiittien maailmanvalloitussuunnitelmia vastaan
taistelevien symbioottien heimoon, ja Jimin on ystäviensä kanssa
autettava tätä etsimään käsiinsä pirstaloituneen ihmelaitteen osaset
pelastaakseen maailman aivoparasiittien lähestyvältä invaasiolta.
Ensimmäisen kauden lopussa avaruusloisten vihjataan vielä palaavan
tulevaisuudessa, vaikka itse sarjan elinkaari ei koskaan kantanutkaan
luvattuun revanssiin asti – ainakaan kirjoitushetkeen tultaessa.
Jos The Headista jotain voi siis jo näillä näppäimillä vislata, niin sarjan tekijöillä taisi itselläänkin asustaa kummallinen alieni aivoissaan kuiskimassa näille hullun luovuuden salaisuuksia suoraan jostain valovuosien takaisesta ventovieraasta tähdistöstä. Miten muuten esimerkiksi pystyisi selittämään vakavalla naamalla ruohonleikkurinsa kanssa yhtä olevan miehen, akvaarion nielleen pojan tai isonenäisen rottanaisen kaltaisten Frank Henenlotterin groteskilla tavalla hauskoista kasarileffoista karanneiden värikkäiden sivuhahmojen olemassaoloa? Vielä parempi: piikkinä Salaisten kansioiden ja Fox Mulderin suuntaan päähenkilöä ajaa takaa ufoihin uskova katkera Napoleon-kompleksinen valtion agenttipomo, joka halajaa kostoa aivoja syöville avaruusloisille tultuaan aiemmin leimatuksi ravinnoksi kelpaamattomaksi pienten ajatuslihastensa vuoksi. The Headin tapahtumien vihjataan vielä sijoittuvan samaan maailmaan Beavis & Butt-Head - iloiset teinipojatin ja Darian kanssa!
Beavis & Butt-Headin jalanjäljissä myös The Head
on teknisessä mielessä sangen kurainen tekele, sen animaatio on
amatöörimäisen karkeaa, käsikirjoitus hölmöä jälkeä ja ääninäyttelykin
monesti niin nolostuttavan pökkelöä tekoa, ettei moista enää nykypäivänä
päästettäisi televisioon alkuunkaan. Kumpaisenkin kohdalla kannattaa
kuitenkin muistaa, että 90-luvun alussa ja grungen kulta-aikaan tietty
rupuisuus ja omakustannesarjakuvien kotikutoista tyyliä jäljittelevä
suttuisuus olivat muotia, joten ulkoasua koskevat valinnat ovat mitä
todennäköisimmin olleet täysin tietoisia ja tarkoituksellisia.
Henkilökohtaisesti koinkin The Headin roskanakin vilpittömäksi
ja nautittavaksi hömpäksi vähän samaan henkeen kuin minkä tahansa
nuhjuisen b-elokuvan tai autenttisen punkrock-levyn, sillä tärkeintähän
tällaisissa teoksissa ei mielestäni varsinaisesti olekaan kromin määrä
vaan kokonaisuuden itsensä sisäinen johdonmukaisuus – Miami Connectionin fanit ymmärtänevät, mitä tarkoitan.
Näin jälkiviisaana The Headin
lakkautus ei ehkä sittenkään ollut aivan niin suuri yllätys kuin voisi
kuvitella, olihan sarja leimaantunut jo alusta asti maanläheisemmäksi
lo-fi-piirretyksi, jonka suurin avu taisikin olla muodikkuuden ohella
massasta erottuminen. Rankka yksinkertaistaminen todennäköisesti alkoi
syödä nopeasti tekijöiden temppuvalikoimaa tyhjiin, eikä toisella
tuotantokaudella suoritettu huomattava kasvojenkohotuskaan riittänyt
pelastamaan veitsen terällä tasapainoilevaa sarjaa lopulliselta tuholta:
lennosta muuttunut tyyli ei välttämättä ollut kaikkien fanien mieleen,
eikä muodin muututtua ajastaan jälkeen jäänyt ulkoasukaan varmasti
miellyttänyt asioista päättäviä elimiä. Mitä luultavimmin MTV:n johto ei
enää nähnytkään The Headin tuottamiselle minkäänlaista
erityistarvetta, joten firman resurssit päädyttiin suuntaamaan
kunnianhimoisempiin animaatioprojekteihin, The Headin tarina jätettiinkin tylysti vain kesken.
Arvio: 4/5
THE HEAD, 1994-1996 USA
Ohjaus: Ken Kimmelman, Paul Sparagano
Käsikirjoitus: David Benullo
Näyttelijät: Dick Rodstein, Eric Fogel, Jason Candler, Maia Danziger, Mike Judge
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.