Ralph Bakshi oli nuoruusvuosinaan yksi räväkimmistä ja vallankumouksellisimmista uranuurtajista animaation saralla. Vielä 80-luvulla ja varsinaisen elokuvauransa nuupahdettua mies onnistui säväyttämään ensin Rolling Stonesin musiikkivideolla ja sittemmin myös jälkikäteen surkuhupaisan kokaiiniskandaalin tappaman Mighty Mouse: The New Adventuresin parissa. Animaation noustua jälleen parrasvaloihin Roger Rabbitin myötä avautui valtavirran vierastamalle veteraanille mahdollisuus palata jälleen sorvin ääreen pitkien elokuvien pariin, mutta studion johdon kusaisema Cool World -floppi onnistuikin vain pahentamaan ohjaajan ahdinkoa entisestään. Kovia kokenut Ralph oli uudella vuosikymmenellä käytännössä animaatiomaailman päättävien tahojen mustalla listalla – siitäkin huolimatta, että 90-luvun muoti oli kuin luotu juuri Bakshin kaltaisille rosoisemmille taiteilijapersoonallisuuksille. Vuosikymmenen alussa ohjaamansa kuriositeettimaisen näytellyn televisioelokuvan ohella mies tienasikin näihin aikoihin leipänsä pitkälti maalauksiaan kaupittelemalla.
Vuosikausien hiljaiselon jälkeen alkoi kuitenkin kuulua kummia.
MTV ja muutama muu suosittu kaapelikanava olivat jo hyvissä ajoin
alkaneet panostaa aikuisemmalle yleisölle suunnattuun
animaatiotarjontaan, mutta vuosikymmenen puolivälissä myös Spawnin oman tarjontaansa napannut HBO lämmitteli neuvotteluja Matt Stonen ja Trey Parkerin
luonnosteleman aikuisemman satiirisarjan tuottamisesta. Kysyntä
kypsemmälle animaatioviihteelle oli toisin sanoen tuolloin huipussaan,
joten myös genren pistämätön konkari itse päätettiin värvätä
täydentämään HBO:n katalogia omalla vapaavalintaisella luomuksellaan.
Ilmassa oli jännityksen tuntua, kuin jotain suurta olisi ollut
tuloillaan ainakin paperilla... mutta paperille se suuruus myös jäi,
sillä kuuteen episodiin jäänyttä Spicy Cityä ei meidänkään aikanamme taida muistaa kukaan muu kuin Ralph Bakshi innokkaimpine faneineen.
Spicy Cityn erityiseksi ansioksi on ensinnä mainittava, että vaikka sarja onkin nimellisesti suunnattu aikuisille, eivät tekijät kuitenkaan ole monen muun kaltaisensa tavoin hyödyntäneet tilaisuutta heittämällä sekaan vain mahdollisimman paljon teletappejakin lapsellisempaa kiroilua ja kakkahuumoria. Spicy City tuntuisikin imeneen vaikutteita perinteisiä animaatiosarjoja runsaammalla kädellä Twilight Zonen ja Tales from the Cryptin kaltaisista antologiasarjoista, joskin tyyli on tällä kertaa film noirista ja pulp-kirjallisuudesta ammentava kyberpunk vähän kasarivuosien Heavy Metalin eroottista kuvastoa mukailevalla otteella. Kukin jaksoista kertoo tulevaisuuden dystooppiseen maailmaan sijoittuvan tarinan romantiikasta ja väkivallasta, pahoista kytistä, gangstereista ja sinne tänne pomppivista irtoraajoista. Omassa suosikkijaksossani mies rakastuu omistajaltaan karanneeseen irtokäteen.
Niin upea kuin Bakshin
käsikirjoitustiiminsä kanssa luonnostelema sarja ajatustasolla onkin,
piilee kupletissa yksi iso ongelma, joka mielestäni tappaa suuren osan
lopputuotteen rajattomasta potentiaalista. Spicy Cityssä ei
esimerkiksi ole juurikaan hyödynnetty alagenren kikkoja muutamia
virtuaalitodellisuuden kaltaisia perusasioita pidemmälle, eikä Bakshin
luomuksessa tunnu olevan nimeksikään pintaa syvempää sanomaa: Bakshin
loihtima maailma on yksinkertaisesti vähän likaisempi ja synkempi versio
70-luvun New Yorkista, mutta ei mitään sen enempää. Sarjan kontekstin
ollessa ohkainen myös sen tarina ja hahmot tuntuvat enimmäkseen
puolituntiseen muottiin venytetyltä lyhärimateriaalilta; suurin osa
sujuvasti animoidun ja näytellyn Spicy Cityn kertomuksista
olisi mielestäni toiminut huomattavasti näppärämmin vaikkapa kymmeneen
minuuttiin typistetyssä tiiviimmässä muodossa.
Bakshin animaation
käsikirjoituspuolen ongelmat pantiin aikoinaan merkille myös HBO:lla.
Kun kanavan johtavat auktoriteetit päättivät ottaa asioista selvää ja
tarkistivat palkollistensa taustoja, nämä huomasivatkin Bakshin
pestanneen tuotantotiimiinsä rautaisten ammattilaisten sijaan lähimpiä
ystäviään ja sukulaisiaan, mm. poikansa Preston Bakshin.
HBO:n johdon otettua löytönsä tiimoilta yhteyttä sarjan isään vaatien
tätä potkujen uhalla välittömästi vaihtamaan käsikirjoitustiimiinsä
asiansa osaaviin nimitekijöihin, Bakshi näki aikansa tulleen ja sanoutui
mieluummin irti koko projektista. Lupaavasta konseptistaan, pienoisesta
kulttiyleisöstään sekä suunnitellusta jatkostaan huolimatta massasta
erottuva Spicy City päädyttiin näin tuhoamaan karusti vain
kuuden episodin jälkeen liiankin ylpeäksi käyneen luojansa niskuroinnin
vuoksi. Kahden vähäisen lyhärin sekä pystyyn kuolleen televisiosarjan
jälkeen Ralph Bakshille koittikin näin jälleen paluu maalaustaiteen
pariin...
Arvio: 2.5/5
SPICY CITY, 1997-1998 USA
Ohjaus: Ennio Torresan Jr., John Kafka, Ralph Bakshi
Käsikirjoitus: Douglas Brooks West, Franz Henkel, Lawrence Chua, Lou Walker, Preston Bakshi, Ralph Bakshi, Willie Perdomo
Näyttelijät: Charlie Adler, James Keane, Letitia Hicks, Lewis Arquette, Matthew Flint, Michelle Phillips, Ralph Bakshi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.