(Suosittelen selvyyden vuoksi lukemaan aiemmat arvostelut ja katsomaan elokuvat ennen tämän arvostelun lukua.)
Edellisessä
osassa kuolemattomuudestaan aiemmin vapautunut ja viimeisenä
kuolemattomana ”palkinnon” saanut Connor MacLeod, Zeistin lahja
maailmalle, kohtasi vanhan vuosisatoja luolassa vankeudessa eläneen
vihamiehensä ja ensimmäisen elokuvan skenaario alkoi taas alusta,
tutuin lopputuloksin. Zeist on siis se toisessa osassa esitelty
highlandereiden planeetta, jonka asukit ovat kuolemattomia
maapallolla silloin, kuin heitä sattuu olemaan siellä useampi kuin
yksi. Connorista tuli kolmannen elokuvan jälkeen jälleen viimeinen
zeistilainen maan päällä ja siis kuolevainen. Samaan aikaan
televisiossa pyöri samaan kaanoniin kuuluva sarja, jossa seikkaili
Connorin pikkuserkku Duncan MacLeod sekä kokonainen kööri muita
kuolemattomia.
Tämänkertaisen
tarinamme lähtökohta on tämä: Christopher Lambertin esittämä
Connor MacLeod sekä Adrian Paulin näyttelemä Duncan MacLeod
palloilevat elokuvasarjan ja televisiosarjan fuusioivassa
todellisuudessa, jossa Connor on jälleen kuolematon, eikä suinkaan
enää edes yritä leikkiä ainoaa. Kuolemattomista kavalin, Bruce
Paynen esittämä Jacob Kells väijyy kuolemattomine koplineen
pääpariamme pahat mielessä. Tietysti miekkonen haluaa olla aitoon
highlander -tyyliin ainut ja viimeinen kuolematon ja saada
”palkinnon”. Elokuvan tapahtuvat etenevät perinteiseen tyyliin
useammalla eri aikatasolla: 1500 -luvun Skotlannissa,
renesanssiajalla jossain, tarkemmin määrittelemättömällä ajalla
Irlannissa sekä ilmeisesti nykyajalta kalskahtavassa ajassa, jossa
Connor ja Duncan ovat monen muun kuolemattoman kanssa vankeudessa.
Arvoitukseksi jää, miksi elokuvaan välttämättä tarvittiin näin
monta sekavaa aikatasoa, siis muuten kuin siksi että
ensimmäisessäkin elokuvassa oli.
Tässä
vaiheessa ei enää edes jaksa paasata miten monella tavalla elokuvan
juoni rikkoo sarjan sisäistä logiikkaa ja jatkumoa, koska
suunnilleen jokainen osa toisensa jälkeen on ne pannut moneen
otteeseen uusiksi. Itse asiassa tätä elokuvaa katsellessa mieleeni
tuli yksinkertainen kaiken teoria, joka selittää koko elokuvasarjan
mielettömän hyvin. Nimittäin, Zeistin ja Maan välillä on koko
sarjan ajan ollut luultua vilkkaampaa edestakaista liikennettä.
Ensimmäisen elokuvan lopussa ylimääräiset kuolemattomat vain
sattuivat olemaan brunssilla Zeistilla ja Connor jäi viimeisenä kuolevaiseksi maan
päälle ja hankki siinä sivussa lapsen. Kolmannen elokuvan pahishan
ei ollut varsinaisesti maan päällä, vaan alla kahden muun
zeistilaisen kanssa, joten Connor pysyi ainoana maan päällä
olevana zeistilaisena koko ajan kuolevaisena, ja sai kuolemattomuutensa takaisin kun pahis
karkasi kavereineen maanalaisesta vankilastaan. Luonnollisesti
zeistilaiset ovat siis kuolemattomia myös maan alla.
Toisen
ja kolmannen elokuvan välillä maailman zeistilaiset taas läksivät
Zeistiin ja Connor jäi taas yksin maan päälle. Toisen elokuvan
aikaan Connor onkin jo harmaantunut pappa, mutta virkoaa jälleen kun
Zeistin väki lähettää iskuryhmän ottamaan miestä hengiltä.
Neljäs elokuva perustuu kaiken järjen mukaan toisen elokuvan
jälkeiseen aikaan, jolloin maailmanlopun maailmasta on selvitty ja
kaikki on jälleenrakennettu 90-luvun maailman näköiseksi, minkä
lisäksi kaikki aiemmat tapahtumat on kätevästi unohdettu. Samalla
kaikki zeistilaiset ovat jälleen palanneet Tellukselle ja meno
jatkuu normaalisti, mistä neljäs ja viides elokuva jatkavat.
Huomaatteko? Mitään epäloogisuuksia ei oikeastaan ole vaan kaikki
sopii yhteen kuin nyrkki naamaan. Näin siis oman teoriani mukaan.
Mutta
se elokuva! Highlander 4 on sekavahkoa kerrontaansa sekä muutamia
perustavanlaatuisia virheitä lukuun ottamatta kelvollinen elokuva.
Kaiken sen jälkeen, mitä sarjassa on jo nähty ei neljäs osa
ainakaan huonommaksi voi enää pistää, Bruce Paynen esitystä
lukuun ottamatta. Mies tuntuu vetävä tuskastuttava puusta veistetty
irvistelyvaihde silmässä koko elokuvan ajan, saaden jopa
Christopher Lambertin näyttämään vakavalta luonnenäyttelijältä.
Muutamassa kohdassa elokuvaa on selvästi jouduttu äänittämään
uusiksi, eivätkä näyttelijät ilmeisesti enää jaksaneet tulla
uusimaan rooliaan ja äänitystä varten jouduttiin palkkaamaan
täysin erilaiselta kuulostavia näyttelijöiltä. Ei Highlander 4
elokuvana mikään ihmeempi ole, mutta kun kronologiset ongelmatkin
saatiin nokkelasti setvittyä, ei hirveästi jäljelle isompaa
moitetta jää ainakaan sarjan itsensä puitteissa. Teattereissa
pyöri aikoinaan täysin erilainen, kamala ja keskeneräisenä
julkaistu elokuva, josta tämä DVD-versio on ihan mukiinmenevästi
viimeistelty.
Arvio: 2.5/5
HIGHLANDER: ENDGAME, 2000 USA
Tuotanto: Bob Weinstein, William N. Panzer, Harvey Weinstein, Peter S. Davis, Cary Granat
Ohjaus: Douglas Aarniokoski
Käsikirjoitus: Joel Soisson
Näyttelijät: Christopher Lambert, Adrian Paul, Bruce Payne, Donnie Yen, Damon Dash
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.