Muuan Matt Groening oli erään kerran matkalla tuottaja James L. Brooksin juttusille työnhaun merkeissä, kun tämän mieleen tuli konsepti tyypillistä kasarisitcomia ja oman elämänsä hahmoja parodioivasta keltaisesta perheestä, joka myös Simpsoneina tunnetaan. Brooks piti Groeningin ideasta ja suostui tuottamaan tämän kanssa kokoelman lyhäreitä, joita tultiin myöhemmin näyttämään osana suosittua The Tracey Ullman Show'ta. Lyhäreiden saaman suosion innoittamana Groeningin ideaa tunnetusti laajennettiin myöhemmin kokonaiseksi televisiosarjaksi, mutta aiheesta myöhemmin lisää...
Simpsonit-lyhäreitä työstämään palkattiin jo varhaisessa vaiheessa Arlene Klaskyn, Gábor Csupón ja Paul Germainin johtama nuorista animaattoreista ja käsikirjoittajista koostunut ryhmittymä, joka tulisi jatkamaan Simpsoneiden parissa aina kolmannen tuotantokauden loppuun asti. Näihin aikoihin uuden vuosikymmenen televisiopiirrettyjen vallankumous oli jo ottanut ensimmäiset askeleensa kohti tulvaporttien lopullista murtumista. Omaa animaatiotarjontaansa raivokkaasti laajentavan Nickelodeonin toimitusjohtaja otti yhteyttä Simpsoneiden karaisemaan tiimiin tarjoten näille mahdollisuutta alkaa tuottaa kanavalleen ikiomaa sarjaansa ilman merkittävää ulkopuolista kontrollia, kuten Groeningin luomuksen kohdalla oli laita.
Ipanat syntyi ennen kaikkea Gábor Csupón ja Arlene Klaskyn oman elämäntilanteen inspiroimana: näihin aikoihin pari oli vielä naimisissa ja näillä oli pieniä lapsia, joiden touhuamisen seuraaminen yhdessä tekijöiden tuntemien todellisen elämän henkilöiden kanssa loivat pohjan koko myöhemmälle sarjalle. Käytännössä Ipanoiden "tarinat" sijoittuvat pienen perhepiirin ja naapuruston muodostaman yhteisön vauvojen leikkien keskelle: pienillä lapsilla ei välttämättä ole kykyä ymmärtää abstrakteja termejä tai aikaa ja paikkaa koskevia käsitteitä, joten lasten keskinäiset tajunnanvirtamaiset seikkailut voivat periaatteessa sijoittua minne tahansa ja saada miten surrealistisia käänteitä tahansa vähän samaan tapaan kuin oikeillakin pikkulapsilla. Vauvat eivät luonnollisesti osaa puhua, vaan näillä on oma vauvakielensä, jota aikuiset eivät ymmärrä.
Periaatteessa arvostelun voisi lopettaa tähän, sillä mielikuva pikkulasten vauvapiirretystä todennäköisesti karkottaa jokaisen vähänkään itseään tosissaan ottavan aikuisen. Ipanoiden tapauksessa kannattaa muistaa, että kyseessä on pitkän linjan Simpsonit-veteraanien luomus, joten myös sarjan tyyli on tarkoituksella käsikirjoitettu sekä aikuisille että lapsille. Pelkkien lasten leikkien lisäksi Ipanoissa seurataan myös äärimmäisen pikkutarkalla otteella suunniteltuja aikuisia ja muita perheenjäseniä useiden sukupolvien edestä: parhaimmillaan Ipanoiden muodostamaa suurempaa kokonaisuutta voi verrata suoraan japanilaisiin perhedraamoihin, joissa käsitellään perheen sisäisen dynamiikan ja sukupolvien kuilun kaltaisia suuria teemoja. Mitä syvällisemmin Ipanoiden maailmaan ja "mytologiaan" viitsii syventyä, sitä enemmän siitä saa todellisuudessa irti.
Muutamina esimerkkeinä edellisestä mainittakoon Picklesin lasten leskeksi jäänyt vaari, vanhan kansan mies ja sotaveteraani, joka rakastaa lapsia, mutta tapaa soimata poikaansa Stuta tämän saamattomuudesta. Stu itse on lapsista, piirretyistä ja leluista pitävä duunari-isä ja Gábor Csupón itsensä karikatyyri, joka sarjan mittaan käy läpi omia kriisejään ja masennuskausiaan. Stun pikkuporvarillinen isoveli Drew taas työskentelee tilintarkastajana, tällä on vaimonsa Charlotten kanssa vain yksi lapsi, jota nämä tapaavat hemmotella piloille. Drew'n ja Charlotten tytär Angelica taas on kehittänyt itselleen pakkomielteen Barbieta parodioivaan nukkeen; kiireisillä vanhemmilla ei ole aikaa Angelicalle eikä tällä juuri ole oikeita ystäviä, joten tytär oirehtii kiusaamalla pienempiä lapsia. Lasten väliset suhteet heijastavat enemmän tai vähemmän myös aikuisten välisiä kemioita.
Picklesin lasten äidinpuoleiset isovanhemmat taas ovat jiddišiä puhuvia eurooppalaistaustaisia juutalaisia, joiden omituiset tavat ja kieli herättävät lapsissa hämmennystä. Ipanoiden kuuluisimmat jaksot käsittelevätkin juutalaista kulttuuria ja jopa pääsiäisen ja hanukan kaltaisia raamatullisia teemoja, mutta paremminkin lapsille soveltuvalla tavalla. Tiettävästi Ipanoiden huolella ja perinteitä kunnioittava kuvaus aiheesta keräsi aikoinaan valtavasti kiitosta niin kriitikoilta kuin juutalaisyhteisöiltäkin – jopa animaatiota itse fanittava Steven Spielberg antoi Ipanoille taannoin tunnustusta. Viimeistään näiden jaksojen ensiesityksen aikoihin sarja löi itsensä lopullisesti läpi valtavirtaan ja jopa suomalaiseen televisioon asti, jossa sitä näytettiin vuosikausia varhaisiltaisin yleisradion kanavilla tekstitettynä.
Angelica on sarjan ylivoimaisesti moniulotteisin hahmo.
Niin huikeaa kuin Ipanoiden käsikirjoitustiimin vaivannäkö olikin, piirretyn tuhon siemen oli todellisuudessa kylvetty jo aivan sarjan alkumetreillä. Klasky-Csupo -studio oli jakautunut jo varhaisessa vaiheessa animaattoreiden ja käsikirjoittajien kesken kahteen leiriin, joista kummallakin oli erilainen näkemys sarjan tyylistä: animaattorit olisivat halunneet lapsekkaampaa ja yksinkertaisempaa kerrontaa käsikirjoittajien vaatiessa kypsempää ja älykkäämpää otetta Simpsonien tyyliin. Repivin riita studion sisällä käytiin tiettävästi Angelican hahmosta, jota animaatiotiimi piti liian ilkeänä lastenpiirrettyyn, mutta jonka käsikirjoittajat halusivat pitää mukana vastapainona muulle lapsekkaammalle sisällölle.
Studion sisäisistä jännitteistä huolimatta Ipanat onnistui muutamassa vuodessa nousemaan genrensä raskaaseen sarjaan ja yhdeksi vuosikymmenen suurista kulttuuri-ilmiöistä. Kolmen tuotantokauden jälkeen kamelin selkä kuitenkin katkesi ja Ipanat jäi hetkelliselle tauolle selvittämään tekijöidensä keskinäisiä riitoja oikeussalissa: juridisen kärhämän virallista lopputulosta ei edelleenkään pilkulleen tiedetä, mutta luovat erimielisyydet johtivat lopulta Klaskyn ja Csupón avioeroon ja alkuperäisen käsikirjoitustiimin irtisanoutumiseen Paul Germainin johdolla. Ipanoita tehtiin tästä eteenpäin vielä kuusi tuotantokautta, useampi elokuva ja spin-off, mutta sarjan luova huippu oli tässä vaiheessa jo takana päin, eikä loppu ollut kuin loivaa alamäkeä aina vuoteen 2004, jolloin Paavo Pesusienen nouseva tähti antoi Nickelodeonin entiselle lippulaivalle lopullisen kuoliniskun.
Tommy ja Chucky juutalaisina.
Ipanat oli yksi aikansa merkittävimmistä ja suosituimmista animaatiomaailman ilmiöistä maailmassa, todellinen aikansa klassikko, jonka kaltaista ja henkistä televisiopiirrettyä tuskin koskaan tullaan enää näkemään. Nickelodeonin vastine Simpsoneille oli elämys jo kouluikäisenä lapsena, mutta sarjan katsominen näin aikuisemmalla iällä sai todella arvostamaan käsikirjoittajien panostusta hienoisiin yksityiskohtiin ja jopa aikuisempaan huumoriin, jollaista ei alta teini-iän osaisi tällaiselta sarjalta kuvitellakaan. Ani harva televisiopiirretty on milloinkaan kyennyt vetoamaan samanaikaisesti niin aikuisiin kuin lapsiinkin ja vielä menestymään, mutta Ipanat parhaimmillaan onnistui mahdottomassa jääden samalla aikakirjoihin yhtenä lajityyppinsä merkkiteoksista.
Arvio: 4/5
RUGRATS, 1991-2004 USA
Ohjaus: Anthony Bell, Barry Vodos, Becky Bristow, Bob Fuentes, Broni Likomanov, Carol Millican, Cathy Malkasian, Celia Kendrick, Charles Swenson, Chris Hermans, Craig Bartlett, Dan Thompson, Dave Fontana, Dean Criswell, Howard E. Baker, Igor Kovalyov, Jeff McGrath, Jeff Scott, Jim Duffy, John Holmquist, Joseph Scott, Louie del Carmen, Michael Mullen, Norton Virgien, Pete Michels, Peter Chung, Raymie Muzquiz, Rick Bugental, Ron Noble, Steven Dean Moore, Steve Ressel, Steve Socki, Sylvia Keulen, Toni Vian
Käsikirjoitus: Ann Hamilton, Arlene Klasky, Ben Herndon, Craig Bartlett, David Howard, Everett Peck, Jeffrey Townsend, Joe Ansolabehere, Larry Loebell, Lou Greenstein, Maiya Williams, Margot Pipkin, M.S. Freeman, Patric Verrone, Paul Germain, Peter Gaffney, Steve Viksten, Tom Abrams
Näyttelijät: Cheryl Chase, Christine Cavanaugh, David Doyle, Elizabeth Daily, Jack Riley, Kath Soucie, Melanie Chartoff, Michael Bell, Nancy Cartwright, Tara Strong, Tress MacNeille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.