perjantai 25. maaliskuuta 2022

Chuck Norris: Karate Kommandos (1986)

Kaukaisina kasarivuosina He-Man and the Masters of the Universen kaltaisten tuotteiden jättimäinen menestys vakuutti televisiopamput lasten ja nuorten halusta nähdä enemmän miehisistä miehistä kertovia toimintapiirrettyjä. Yksi "miesanimaation" kruunaamattomista kuninkaista oli Hanna-Barberan lapsekkaampaan ja turvallisempaan viihteeseen erikoistuneen koneiston leivistä erkaantunut ryhmittymä, joka perusti edellisen vuosikymmenen lopulla oman Ruby-Spears -tuotantoyhtiönsä ja löi kultaisina vuosinaan rahoiksi Mr. T:n, Hulk Hoganin ja John Rambon alfaseikkailuista kertovilla hilpeillä animaatioilla oheistuotteineen.

Kuin Jumalan armosta karvanaamainen takakierrejumala Chuck Norriskin intoutui mukaan taiteenlajeista höhlimmän pariin paitsi nimellään ja omassa persoonassaan, mutta myös ikioman toimintasarjansa johtavana käsikirjoittajana sekä suunnittelijana. Ruby-Spearsin tuottaman eepoksen päättävät elimet olivat nerokkaan auteurin itsensä suosiollisella avustuksella hatustaan vetämästä luomuksesta niin ylpeitä, että aiheesta massatuotettiin vielä erikseen kokonainen sarja toimintaleluja sekä legendaarisen Steve Ditkon piirtämä, Chuck Norriksen itsensä erinomaisuutta julistava lyhytikäinen sarjakuva, joka kirvoittanee nykypäivän lukijoissa vähintään yhtä paljon äänekkäitä hörähdyksiä kuin aikansa kasarinuorissakin.

Chuck Norris: Karate Kommandos on karu tositarina Chuck Norriksesta, tuosta alfojen alfasta ja lasten ja nuorten karvarintaisesta ystävästä. Vaikka sarjan nimi viittaakin kokonaiseen joukkoon sankareita, on koko juttu käytännössä yhden ainoan miehen seikkailu: jo Karate Kommandosin alkuvideo lausuu karvarinta ja ääni innostuksesta väristen ja kyynelet silmistä valuen todellisen sankarinsa nimen peräti yhdeksän kertaa vain kymmenien sekuntien kuluessa. Chuck Norriksen sisäänpäin lämpiävä pompöösi henkilöpalvonta saavuttaa pelkästään tämän lyhyen pätkän aikana sellaiset tahattoman koomiset mittasuhteet, että moisessa olisi jopa monella kolmannen maailman diktaattorillakin oppimista.

Kuka tahansa heikkohermoisempi todennäköisesti lopettaisi jo tähän ja julistaisi Karate Kommandosin yksinkertaisesti roskaksi, mutta sitkeämmille on luvassa melkoista herkkua. Chuck Norris: Karate Kommandosia tuotettiin yhteensä viiden jakson edestä, eikä niiden kaikkien katsomiseen mene oikeastaan paria tuntia enempää. Jokaisen episodin aluksi ja lopuksi henkilökohtaisella salillaan jumppaava ja säkkiä turpaan lihaksikkaan miehisillä kourillaan vetävä maestro lausuu teleprompterista lukemansa epistolan. Tyypillisesti Chuck höpäjää niitä näitä väkivallattomuudesta ja itsetunnosta, mutta puheista päätellen sarjan tapahtumat koetetaan hämmentävästi esittää ihan oikeina otteina päähenkilönsä elämästä.

Chuck Norriksen taatusti todellisiin tapahtumiin perustuva autenttinen elämäntarina onkin vaiheiltaan harvinaisen mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Omassa egoversumissaan Chuck johtaa pahan yksikätisen Clawn sekä violetteihin trikoisiin ja keltaiseen vaippa-asuun pukeutuvan, Super-Ninjaksi ristityn superninjan komentamaa pahaa ninja-armeijaa vastaan taistelevaa piskuista "Karate Kommandoina" tunnettua sankarijoukkoaan; aasialaisista stereotyypeistä koostuva joukkio tosin jää useimmiten nopeasti taka-alalle monesti paidattomana ja korostetun lihaksikkaana kuvatun toimintajumalan hoidellessa koko possen omin käsin. Lapsille ja nuorille motivoivaa ja positiivista sanomaa julistava karvaturri ei myöskään epäröi tarvittaessa ottaa panttivankeja, käyttää vihollisen sotureita ihmiskilpinään, hyödyntää myrkkykäärmettä köytenä tai varastaa jonkun satunnaisen ohikulkijan moottoripyörää ja kuitata koko juttua huutamalla: "Olen Chuck Norris!"

Ruby-Spearsin ja Chuck Norriksen nerouden häikäisevän liiton todellinen hölmöys saavuttaa kliimaksinsa jaksossa, jossa joukko ninjoja kaappaa itselleen avaruusaluksen. Chuck Norris tietysti saa noin vain leikkikalukseen Yhdysvaltain armeijan miljardien arvoisen avaruusromun vain päästäkseen itse mätkimään ninjoja turpaan avaruudessa. Heti perään Chuck Norris matkustaa zombisaarelle estämään ninjojen ja voodoo-kultin suunnitelmat kammeta amerikkalaiset satelliitit maata kiertävältä radalta. Ainut syy ninjojen itsensä puuhille näyttäisikin olevan Chuck Norris – koko maailma pyörii Chuck Norriksen ympärillä. Eräässä episodissa nämä jopa kidnappaavat lapsen näennäisesti vain päästäkseen kamppailemaan karvaisen ja lihaksikkaan päähenkilön kanssa maalla, vedessä ja ilmassa.

Ninjat tietävät kuka täällä määrää.

Niin runsahasti kuin takakierrepotkuillaan oikeutta jakavan kaverin käsikirjoittama sarja jonkinlaiselta genrensä räiskyvältä parodialta haiskahtaakin, on mukaan eksynyt muutamia ihan oikeita oivalluksiakin. Vaikka menosta ei esimerkiksi juuri päätä tai häntää löydykään, etenee kukin "tarina" kuitenkin mukavaan nopeaan tahtiin ja selkeästi alusta loppuun ilman ylimääräisiä suvantokohtia. Ilmeisesti Chuck Norris itsekin ymmärsi suoran toiminnan olevan koska tahansa pötypuheita tärkeämpää, joten miehen arkirutiiniensa lomassa käymä kamppailu kokonaista ninja-armeijaa vastaan on surrealistisuudessaan jopa sangen viihdyttävää seurattavaa – siitäkin huolimatta, että sarjan animaatio on etenkin toimintakohtauksissa harvinaisen hidasta ja kankeaa. Udi Harpazin oikeasti tyylikäs kasarin toimintaleffojen henkeä huokuva hikinen soundtrack pelastaa tässä mielessä paljon.

Ette ehkä näe tai kuule tätä, mutta kikatin Chuck Norriksen ninjailua katsoessani kuin pikkutyttö. Kaikesta päätellen mestarin itsensä on oltava joko maailman salakavalin ja nerokkain mielikuvamarkkinoja, itselleen loputtomasti naurava huumorimies tai sitten tämä vain on kaikessa ristiriitaisen sympaattisessa vihjeettömässä egomaanisuudessaan uskomattoman viehättävä tuttavuus. Chuck Norris: Karate Kommandos onkin ilmestyksenä niin käsittämättömän kliseinen ja viihdyttävällä tavalla ääneen räkätyttävä pannukakku, että koko jutun täytyy olla jonkinlaista pilailua aikansa animaatiomaailman höpsön äijäilytrendin kustannuksella. Ilmestymisaikanaan varsin vaatimattomalle huomiolle jäänyt Chuck Norriksen elämästä ja uroteoista kertova kaikkien aikojen eepos tuntuisikin löytäneen omimman yleisönsä vasta kauan ilmestymisensä jälkeen: aiheesta on nykyisin olemassa jopa fyysisiä julkaisuja ja Ruby-Spearsin opettavaisia norristeluja onkin näytetty useampaan otteeseen toiveuusintoina televisiopiirrettyihin erikoistuneilla kanavilla.


Arvio: 5/5


Chuck Norris: Karate Kommandos, 1986 USA
Ohjaus: Charles A. Nichols, John Kimball
Käsikirjoitus:
Chuck Norris
Näyttelijät: Alan Oppenheimer, Bill Martin, Chuck Norris, Kathy Garver, Keone Young, Mona Marshall, Robert Ito, Sam Fontana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.