Kaukaisina kasarivuosina He-Man and the Masters of the Universen kaltaisten tuotteiden jättimäinen menestys vakuutti televisiopamput lasten ja nuorten halusta nähdä enemmän miehisistä miehistä kertovia toimintapiirrettyjä. Yksi "miesanimaation" kruunaamattomista kuninkaista oli Hanna-Barberan lapsekkaampaan ja turvallisempaan viihteeseen erikoistuneen koneiston leivistä erkaantunut ryhmittymä, joka perusti edellisen vuosikymmenen lopulla oman Ruby-Spears -tuotantoyhtiönsä ja löi kultaisina vuosinaan rahoiksi Mr. T:n, Hulk Hoganin ja John Rambon alfaseikkailuista kertovilla hilpeillä animaatioilla oheistuotteineen.
Kuin Jumalan armosta karvanaamainen takakierrejumala Chuck Norriskin
intoutui mukaan taiteenlajeista höhlimmän pariin paitsi nimellään ja
omassa persoonassaan, mutta myös ikioman toimintasarjansa johtavana
käsikirjoittajana sekä suunnittelijana. Ruby-Spearsin tuottaman eepoksen
päättävät elimet olivat nerokkaan auteurin itsensä suosiollisella
avustuksella hatustaan vetämästä luomuksesta niin ylpeitä, että aiheesta
massatuotettiin vielä erikseen kokonainen sarja toimintaleluja sekä
legendaarisen Steve Ditkon piirtämä, Chuck Norriksen
itsensä erinomaisuutta julistava lyhytikäinen sarjakuva, joka
kirvoittanee nykypäivän lukijoissa vähintään yhtä paljon äänekkäitä
hörähdyksiä kuin aikansa kasarinuorissakin.
Chuck Norris: Karate Kommandos on karu tositarina Chuck Norriksesta, tuosta alfojen alfasta ja lasten ja nuorten karvarintaisesta ystävästä. Vaikka sarjan nimi viittaakin kokonaiseen joukkoon sankareita, on koko juttu käytännössä yhden ainoan miehen seikkailu: jo Karate Kommandosin alkuvideo lausuu karvarinta ja ääni innostuksesta väristen ja kyynelet silmistä valuen todellisen sankarinsa nimen peräti yhdeksän kertaa vain kymmenien sekuntien kuluessa. Chuck Norriksen sisäänpäin lämpiävä pompöösi henkilöpalvonta saavuttaa pelkästään tämän lyhyen pätkän aikana sellaiset tahattoman koomiset mittasuhteet, että moisessa olisi jopa monella kolmannen maailman diktaattorillakin oppimista.
Kuka tahansa heikkohermoisempi todennäköisesti lopettaisi jo tähän ja julistaisi Karate Kommandosin yksinkertaisesti roskaksi, mutta sitkeämmille on luvassa melkoista herkkua. Chuck Norris: Karate Kommandosia
tuotettiin yhteensä viiden jakson edestä, eikä niiden kaikkien
katsomiseen mene oikeastaan paria tuntia enempää. Jokaisen episodin
aluksi ja lopuksi henkilökohtaisella salillaan jumppaava ja säkkiä
turpaan lihaksikkaan miehisillä kourillaan vetävä maestro lausuu
teleprompterista lukemansa epistolan. Tyypillisesti Chuck höpäjää niitä
näitä väkivallattomuudesta ja itsetunnosta, mutta puheista päätellen
sarjan tapahtumat koetetaan hämmentävästi esittää ihan oikeina otteina
päähenkilönsä elämästä.
Chuck Norriksen taatusti todellisiin tapahtumiin perustuva autenttinen elämäntarina onkin vaiheiltaan harvinaisen mielenkiintoinen ja tapahtumarikas. Omassa egoversumissaan Chuck johtaa pahan yksikätisen Clawn sekä violetteihin trikoisiin ja keltaiseen vaippa-asuun pukeutuvan, Super-Ninjaksi ristityn superninjan komentamaa pahaa ninja-armeijaa vastaan taistelevaa piskuista "Karate Kommandoina" tunnettua sankarijoukkoaan; aasialaisista stereotyypeistä koostuva joukkio tosin jää useimmiten nopeasti taka-alalle monesti paidattomana ja korostetun lihaksikkaana kuvatun toimintajumalan hoidellessa koko possen omin käsin. Lapsille ja nuorille motivoivaa ja positiivista sanomaa julistava karvaturri ei myöskään epäröi tarvittaessa ottaa panttivankeja, käyttää vihollisen sotureita ihmiskilpinään, hyödyntää myrkkykäärmettä köytenä tai varastaa jonkun satunnaisen ohikulkijan moottoripyörää ja kuitata koko juttua huutamalla: "Olen Chuck Norris!"
Ruby-Spearsin ja Chuck Norriksen
nerouden häikäisevän liiton todellinen hölmöys saavuttaa kliimaksinsa
jaksossa, jossa joukko ninjoja kaappaa itselleen avaruusaluksen. Chuck
Norris tietysti saa noin vain leikkikalukseen Yhdysvaltain armeijan
miljardien arvoisen avaruusromun vain päästäkseen itse mätkimään ninjoja
turpaan avaruudessa. Heti perään Chuck Norris matkustaa zombisaarelle
estämään ninjojen ja voodoo-kultin suunnitelmat kammeta amerikkalaiset
satelliitit maata kiertävältä radalta. Ainut syy ninjojen itsensä
puuhille näyttäisikin olevan Chuck Norris – koko maailma pyörii Chuck
Norriksen ympärillä. Eräässä episodissa nämä jopa kidnappaavat lapsen
näennäisesti vain päästäkseen kamppailemaan karvaisen ja lihaksikkaan
päähenkilön kanssa maalla, vedessä ja ilmassa.
Niin runsahasti kuin takakierrepotkuillaan oikeutta jakavan kaverin käsikirjoittama sarja jonkinlaiselta genrensä räiskyvältä parodialta haiskahtaakin, on mukaan eksynyt muutamia ihan oikeita oivalluksiakin. Vaikka menosta ei esimerkiksi juuri päätä tai häntää löydykään, etenee kukin "tarina" kuitenkin mukavaan nopeaan tahtiin ja selkeästi alusta loppuun ilman ylimääräisiä suvantokohtia. Ilmeisesti Chuck Norris itsekin ymmärsi suoran toiminnan olevan koska tahansa pötypuheita tärkeämpää, joten miehen arkirutiiniensa lomassa käymä kamppailu kokonaista ninja-armeijaa vastaan on surrealistisuudessaan jopa sangen viihdyttävää seurattavaa – siitäkin huolimatta, että sarjan animaatio on etenkin toimintakohtauksissa harvinaisen hidasta ja kankeaa. Udi Harpazin oikeasti tyylikäs kasarin toimintaleffojen henkeä huokuva hikinen soundtrack pelastaa tässä mielessä paljon.
Ette
ehkä näe tai kuule tätä, mutta kikatin Chuck Norriksen ninjailua
katsoessani kuin pikkutyttö. Kaikesta päätellen mestarin itsensä on
oltava joko maailman salakavalin ja nerokkain mielikuvamarkkinoja,
itselleen loputtomasti naurava huumorimies tai sitten tämä vain on
kaikessa ristiriitaisen sympaattisessa vihjeettömässä egomaanisuudessaan
uskomattoman viehättävä tuttavuus. Chuck Norris: Karate Kommandos
onkin ilmestyksenä niin käsittämättömän kliseinen ja viihdyttävällä
tavalla ääneen räkätyttävä pannukakku, että koko jutun täytyy olla
jonkinlaista pilailua aikansa animaatiomaailman höpsön äijäilytrendin
kustannuksella. Ilmestymisaikanaan varsin vaatimattomalle huomiolle
jäänyt Chuck Norriksen elämästä ja uroteoista kertova kaikkien aikojen
eepos tuntuisikin löytäneen omimman yleisönsä vasta kauan ilmestymisensä
jälkeen: aiheesta on nykyisin olemassa jopa fyysisiä julkaisuja ja
Ruby-Spearsin opettavaisia norristeluja onkin näytetty useampaan
otteeseen toiveuusintoina televisiopiirrettyihin erikoistuneilla
kanavilla.
Arvio: 5/5
Chuck Norris: Karate Kommandos, 1986 USA
Ohjaus: Charles A. Nichols, John Kimball
Käsikirjoitus: Chuck Norris
Näyttelijät: Alan Oppenheimer, Bill Martin, Chuck Norris, Kathy Garver, Keone Young, Mona Marshall, Robert Ito, Sam Fontana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tässä blogissa minä olen herra ja hidalgo. Älä pidä muita jumalia, äläkä myöskään roskasta kommenttiosiota.